13.4.2014

Suosituksia







Suosittelen

yksi - nauttimaan yksityiskohdista. En niinkään suosittele "kiinnittämään huomiota yksityiskohtiin", koska se kuulostaa pakonomaiselta viilaamiselta ja kyttäämiseltä, vaan nautiskelemaan siitä, miltä joku väri yllättäen näyttääkin jonkun toisen värin kohdatessaan, miten suloisista tötteröistä ja supuista versot ponnistavat ja miten kivasti kissan viikset kutittavat, kun se pyykkää itseään sylissäsi. Vaikka vessapaperista, kuten minä: ei siinä ole euron kuvia eikä runoja, ei mitään printtiä, mutta kaunis ja tilan henkeen sopiva vinoruutupainatus.

kaksi - ylipäätään katsomaan tarkemmin. Anna itsellesi mahdollisuus nauttia yksityiskohdista huomaamalla kaikenlaista. Ne versot, vessapaperit, viikset, värit.

kolme - menemään ulos kahville eli teelle aina kun mahdollista. Käyn usein rannassa termarin kanssa, joki on pukannut sopivan ajopuunkin istuimeksi. Mene metsään, talsi takapihalle, painele puistoon, pyrähdä portaalle tai retkeile reitillä. Mene ulos.

neljä - leipomaan vilhelmiina-keksejä. Voit ottaa niitä mukaan pienelle kahviretkellesi!

viisi - tekemään opinnot valmiiksi ennen työelämään siirtymistä. Tämä on ystävänneuvo.




- - - 

Näitä viittä minä suosittelen. Mitä sinä suosittelet? Haluaisin kuulla ainakin Himalaisen, Isoimman Papusen, Niinan, Katin, Tuikkiksen, Anniinan, Ilonan, LeenanTiinan, Tanjan, ja Mallan suosituksia!

10.2.2014

Tavu katsoo talvea ikkunasta

"Talvea". Mikä talvi se tämä enää on? Linnut ovat alkaneet laulaa, pajunkissat puhjeta, räystäät tippua ja minulle on sattunut aivan ihmeellisiä asioita, eiköhän se ole kevät, jos joku.

Kuinka kauan kukaan voi kääntää kasvonsa ilmastonmuutokselta?



24.1.2014

Kuvan nainen



Minulla on pyörineet nuo sanat mielessä: kuvan nainen. En tiedä miksi.
Olenko kuvan nainen? Kuka on? Mikä kuva? 
Ei kai ainakaan valokuva: niitä en muista enää ottaa oikein koskaan. Miksi en? 

Kuvia, joita olen ottanut:
kuva puista kuumailmapallosta käsin
kuva kasvoille kuivuneesta savinaamiosta
kuva Vesasta kitaran kanssa riippumatossa
kuva veljestä kasaamassa rubiikin kuutiota
kuva Tavusta katsomassa talvea ikkunasta

Kirkkaalla pakkasella laakea pohojammaa vaikuttaa ulottuvuudessaan oudosti Lapilta. Vaikutelma on nopea, ensin iloinen ja sitten pistävä: tämä mitään pohojosta ole, täällä minnekään kauas näe. Pistävyyskin on nopeaa, lähtee yhtä vikkelästi kuin tuleekin, mutta sillä on pitkä häntä, joka huiskii satunnaisia häivähdyksiä. Kuin kuvia: minä tuhat kertaa alaovella, minä yhtäkkiä Sampokeskuksessa, minä aina uudestaan sillä pienellä suolla, minä matkalla Kirkkoniemeen, minä tulossa Muoniosta, minä pimiön punaisessa valossa. Minä ja hän, minä kantamassa tarjotinta, piirtämässä, lausumassa, punaviineissä, kylpemässä ämpärissä, juoksemassa, uuden vuoden aattona lumihangessa painimassa.

Muistikuvan nainen katsoo jäämerta,
peilikuvan nainen ajattelee pohjoista.

24.12.2013

Hyvää, lämmintä & hellää


Lämpöisiä jouluterveisiä uudesta kodistaan lähettää onnentonttu-Maijja, joka on ollut pitkään poissa. Työkö se on pitänyt kiireessä, kodinlaitto vai kaikki muu - nyt kuitenkin tässä toivomassa teille kotoisia, suloisia, valoon kääntyväisiä päiviä. Kaikkea hyvää!


ps. kuvan olen maalannut Kainuun Lausujat ry:lle, ja tekstin on sanaillut Mustanevan Seija

22.9.2013

Vuokralainen,

kotitorppa tuliketun hännän alla viime talvena

ei sinun tule taloosi kiintymän.
Kotisi saatetaan myydä.



Jalkaa poljettu, 
harmista haljettu,
päätä puistettu.
Koti-ikävää kotona podettu
ja todettu: 
hyvä menee varmasti paremman tieltä,
ei tässä muuten ole mitään mieltä.

Täytyy muistot kullalla peittää,
hellät hyvästit heittää,
ovi lempeästi sulkea,
vielä pihan läpi kulkea.
Jättää pakkaamatta kaipuu ja kauna.

Me muutetaan.
Ja niin muuttaa myös sauna!

7.9.2013

Terveisiä Tiinalle!


Tai Tiinan kuvittaman kirjan kirjurille:

Ai ei vai?! tv. kapinallinen

ps. musta ois erinomaista, jos tekisit kirjan! Varaan jo yhden.

6.9.2013

Paahteinen




Juon tässä kuumaa inkivääriteetä kuumemittari kainalosta törröttäen
ja 
katson kuvia, joissa vaatteet on heitetty tuohon tuoleille noin vain, on saatu idea uimaan menemisestä, on menty uimaan. On soitettu kitaraa, keitetty aamupuuro, annettu koirankin uida. Edellisenä iltana keksinmuruilla pilalle lellityt sorsat ovat vaappuneet paikalle heti aamulla, uidessa on pitänyt nauraen räiskytellä ja hätistellä niitä kauemmas. Kaunis valo on siivilöitynyt loppukesän lehvästön läpi veden pintaan, välkkynyt siitä vettä kahlaaviin jalkoihin.

Retkemme itään muutama hupsu viikko sitten - kahdeksan päivää, 1807 kilometriä. 
Niin lähellä on kesä paahteisine päivineen! 
Silti nyt on tullut syksy, ja se on mulle ihan okei.