21.12.2011

Tänään


Oli keitetty valtava kattilallinen julmanmakuista jouluherkkua, riivatuksi osoittautunutta riisipuuroa. Sanon: koko touhusta laistoi jos kerrankaan maistoi. Vaan anteli minulle mantelin, että kerkesikin, kun ainoan lusikallisen jälkeen syömästä herkesin.

Siis onnea, onnea, onnea vaan ensi vuodelta toivoa saan!
Ja puuron keittäjää parempaa.
Tietoa, taitoa, uskallusta
aikaa, aikaa, aikaa,
aikaa ja ajantaikaa.
Anteliasta elämänkoulua
sinulle onnellista joulua.

ps. 
kattilasta jo tontuille kirjoitin, 
mutta tarttisin myös morttelin.

9.12.2011

Pidä huolta kengistäsi

En ole suutari, vaan nainen, joka rakastaa kenkiään. Kaikki seuraava kannattaa suhteuttaa siihen. Pimeän vuodenajan tuhnuiset kuvat siivittävät aihetta, josta kirjoittaminen on ollut usein mielessä.

Ensinnäkin: usein kuultu heitto "rakastan kenkiä!" ei saisi tarkoita sitä, että hommataan kaappi täyteen edullisia kenkiä, ja sitten hommataan niitä lisää ja lisää. Panosta laatuun, ja jos välillä retkahdat muovikenkään, niin hoida sitä kunnolla, ja semmoinenkin ilahduttaa kauan.

Hanki kengänrakastamisvälineistöä: lankkeja, riepuja levittämiseen ja kiillottamiseen, suojasuihketta, kenkäharja tai miksei vanha pehmoinen hammasharja tai tiskiharja, kaikenlaista. Mulla on oikein asiallinen ja hieno kengänhoitopakki! Ostin sen norjalaiselta kirpputorilta sisälmyksineen: harjoja, esihistoriallisia plankkeja ja muuta. Varastoidessa kenkiä kesää/talvea odottamaan, kannattaa toimia kunnollisesti. Saappaan varsiin laitetaan rullatut lehdet ja näin edespäin. Iloiset ja käyttökuntoiset kengät on kiva kaivaa esiin.
Nahkakenkien rakastaminen
Suosi niitä. Kaupassa kalliita, kirpparilla halpoja, ominaisuuksiltaan lyömättömiä. Nujahtanutkin nahka saa uuden elämän oikean värisellä lankilla! Levitä lankki/voide kengälle tasaisesti, anna kuivahtaa ja lopuksi kiillota. Hyvää aikaa mietiskelylle tai haaveilulle.

Kangaskenkiä rakastan harjaamalla pesupulverivedellä, annan vaikuttaa hetken ja harjaan vielä kevyesti puhtaalla vedellä. Kuivumisen ajaksi sisälle tungetaan sanomalehtipaperia, nauhat voi pestä pyykkikoneessa. Pesun jälkeen suihkutellaan vähän suoja-ainetta - ja taas mennään.

Armaat kumisaappaat kannattaa huuhdella käytön jälkeen. Älä jätä kenkiäsi auringonvaloon, esimerkiksi Tatsunan takapenkille koko kesäksi. Ne haurastuvat ja menevät rikki, ja sitten joudut ostamaan uudet. Kumppareille löytyy myös kuminhoitoainetta. Mokkakenkien rakastaminen on simppeliä: anna aina kuivua kunnolla, harjaa sitten puhtaalla ja pehmeällä harjalla. Suihkuttele suoja-aineella. Superongelmiin on omat mömmöt. Tekonahalle myös.

Rakasta myös ammattitaitoa: arvosta suutaria. Suutari on auttanut mua paitsi korkolappujen, myös revenneen nahkatakin, rikkinäisen vyön ja puristavan kengän kanssa.

 
Terveisin Saappaiden Sanansaattaja, Menokkaiden Messias eli Lapikkaiden Lähettiläs.

ps. kun suoja-aine purkissa lukee "käytettävä vain ulkona", olisi sitä syytä käyttää vain ulkona. Vaikka olisi pimeää, kylmää ja lumista. Vaikka kello olisi niin paljon, että tekee mieli jo vähän oikaista. Yst. terv. nimim. "Huoltoillan huumaa" sekä sängyn alla itkevä kissa

8.12.2011

Ruutananputtaan lumisisa mehtisä


Aamupalapöydän yli vaihdettiin isoja ajatuksia Sannan kanssa. Muuten kivvaa, mutta leikki jäi kesken, kun Sanna piti laittaa junaan. Minä menin mehtään.

Minun suo.
Se on enemmänkin: myös pieni tiheikkö, pieni kangasmetsä ja kaunis rantapenger.
Kansallisena päivänään lipui pienen joen pienessä sulassa joutsen.
Termospullossa teetä ja lasipullossa punaista maitoa, tortunmurut lahjaksi metsän pienille eläimille.

Myöhään iltaan istuin ystävän kanssa salvian suojapiirissä ja ruusuteen tuoksussa.
Onnellinen mieli ajattelee yhä: kaikkien aikojen paras itsenäisyyspäivä se oli.

1.12.2011

Kaksi viikkoa kuumeessa / riimejä marraskuusta







Yli taivaan päivät niinkuin varisparvi raahautuu
ja näin kuluu siis puolikas marraskuu:
   kuumeinen sairastupa, unelmapaja
   hämärien ajatusten äärimmäinen raja
   jolla elämä kysyy isoja kysymyksiä multa
   ja vastaan: piti just kysyä samaa sulta.

Syödä ei saata ei jaksa enää maata, olla,
olla kotikatsomo kuumeenmittaustoiminnolla.
Peileistä pälyävä todellisuus on karu:
olemus riippuu kuin raskas naru.

Ja vaikka kuume olisi poissa
viihtyy ongelmitta peitoissa
Sitähän nahistuu, vallan rutistuu, kun puoli kuuta lepää, makaa, istuu

   Nukun tunneista yksitoista!
   Nukun kaksitoista!!
   Koisin, uinun, torkkua toistan

   tai herätyksen poistan

No heräisin, jos jaksaisin,
mutta mua vaivaa ikävistä ikävin 
ja ihan kohta jaksankin.

29.11.2011

Miksi en odota totista talvea

Ei ole kyse siitä, ettenkö periaatteessa pitäisi lumesta ja pakkasesta. Kulkea narskuttaa lapikkaissa, miks'ei. Kuura ripsissä ja huuruinen hengitys. Olen ostanut untuvatakinkin.

Mutta - - - joko tosiaan nyt.
Jotenkin ymmärrän kyllä syksyn tulleen, mutta oliko joku kesäkin jo?
Jos oli, niin hyvin lähellä, tuossa just, pari kuukautta sitten. 

Kun makasin Kemijoen rannassa ja polvitaipeetkin hikosivat. 
Hyvin pienet ja varsin ohuet vaatekappaleet.
Sandaalit.

Kasvimaa, kasvumaa. 

-

Ei muuten ollut kesä pari kuukautta sitten. Silloin oli syksy.
Ällistyttävää.
Aika vaikeasti ymmärrettävää.


25.11.2011

Jostain pyydystettävästä.

Kissa nukkuu aina puoli päivää eteisen huivikorissa.

Mistä se näkee unta? Voiko se tietää varpusista, voiko hiiristä? 
Uneksii jostain itseään pienemmästä, autonomisesta asiasta jonka perässä juosta ja loikkia.
Että jos olisi jotain, joka olisi kuin lelu, mutta liikkuisi itsestään ja jonka voisi syödä.

Kesällä Tavu näki myyrän - siinä minä ymmärsin, että kyllä se tietää.
Kaikenlaista periytyy, sisällä huivikoreissa torkkuvien sukupolvienkin yli perityy kaikenlaista.

Mitähän ihmissuku kantaa nahkojensa alla? Luolamiehiä, leijonaäitejä, laihoja leipävuosia?


18.11.2011

Tunnustetun tunnustukset



Pienestä ihmeestään kauniisti kirjoittava Tuittu muisti minua tunnustuksella.
Kiitoksena siitä, tässä kahdeksat terveiset maijjamaisesta alamaailmasta!

1
Olen junaillut paitsi Kari Tapion, Eino Grönin ja Kauko Röyhkän kanssa,
myös ilman määränpäätä ja kerran Vaalasta Ouluun asti vessassa.

2
Saatuani ylinopeussakot, jotka olisivat vieneet korttini, puolustauduin sanomalla:
"Minä luotan Suomen poliisiin." Kannatti.

3
Olen ajanut 160 km/h ja ottanut samalla valokuvan.

4
Olen lämpikseni polttanut ystäväni sängyn.

5
Olen poistunut autiosta rahtialuksesta perämiehen pornolehti povitaskussa.

6
Kerran spraymaalasin lunta valkoiseksi. 
Sen päivän iltana löysin tieltä itsetuhoisen nuorukaisen ja söin hänen ranskalaiset perunansa.

7
Olen ollut perustajajäsenenä mukana aikamoiseksi äityneessä väärennystoiminnassa.

8
On sanomattakin selvää, että jäisin helposti rahapelikoukkuun.

- - -

Nämä sydämeltä saatuani haastan mukaan seuraavat kahdeksan:
Minja, Malla, Sanna, Isoinpapu, Joola, Celia, Himalainen ja Olina.

Tehtävänne on siis kertoa itsestänne kahdeksan anekdoottia,
joita emme teistä ehkä vielä tiedä. Ehkä. Vielä.

17.11.2011

Marraskuu


Marraskuu, yhtäkkiä yli puolenvälinsä karannut.
Olen nyt kipeä ja kurja, kuumeinen.

13.11.2011

Mua kuvittaa!


Hei hou Varsinais-Suomi ja muu varsinainen Suomi: marraskuun ajan Turun Kirjakahvilassa näyttelyään pitää muuan Maijja. Otsikon "Mua kuvittaa!" kera kahvilan seiniltä löytyy niin vauvoja, valokuvia kuin omakuviakin.

Käykää siis kahvilla, käykää teellä ja kirjoittakaa terveisiä pieneen vihreään kirjaan!

Olen tässä ollut vähän huono pitämään yhteyttä.
Kyllä täältä vielä tullaan, en ole menossa minnekään.

2.11.2011

Aarteet


Tänään posti toi aarteita, jotka minä, onnen pekariina Maijja Katariina, voitin Outin arvonnassa. Ihania asioita, ja tosi kauniit korvakorut. Voitin taannoin myös 200e lahjakortin kauneushoitolaan. Lyhensin sitä tänään hot stone -hieronnan verran. Sekin yksi ihana asia!

Lisään teehen inkivääriä ja jalkoihin sukkia. Silti: on marraskuu, johon Rovaniemi herää +7 asteen lämpötilassa ja ikkunalla kukoistaa vieläkin basilika. Onhan siinä jotain outoa?

En kyllä kaipaa lunta. 



31.10.2011

Lokakuun viimeisenä aamuna


Ti Kuan Yin - oolongia Röstrandin Swedish Grace -mukista.

On kaunis, rikas valo ja tuoksu. 
Kissa, joka on ihan lääpällään minuun.
Sanon sille: mää rakastan sua, ja sää rakastat mua.

Tilipäivä monessa merkityksessä.
Asioita tapahtuu!



26.10.2011

Lokakuu loppuun

Ulkona kaikki on nyt ihanaa. Rakastan tätä aikaa: koivuvarvikon burgundiin taittavaa harmaata, niittyjen sammunutta vihreää, valkoiseen usvaan uponneita aamuja, kaiken ruskean ja harmaan keskellä kultaisena palavia lehtikuusia. Sinisyyttä, kaunista monotoniaa.

Väriä vuosi sitten ommellusta mekosta.

Postia tulee, postia menee. Asioita listaan, viivoja asioiden päälle, uusia asioita listaan.
Hommat eestä, hommat takaa, hommat ei seiso, hommat ei makaa.
On tuli monen raudan ja yhden persiin alla, mutta eipä hätää.
:-)

14.10.2011

Päässä

Paitsi kiireet,
ehtimiset ja ennättämiset,
joutumiset, joutamiset, jonninjoutavaiset,
ajatukset ja aikomiset
on päässä ollut tänään jotain tällaista.

Aivan paras kampaus! Helppo rääpiä kasaan kahdessa minuutissa.


11.10.2011

Puolukka ~ Kaarnikka -tuoremehu

1 litra marjoja
1/2 tl sitruunahappoa
3 dl kiehautettua ja jäähdytettyä vettä
sokeria valmiiseen mehuun

Survo marjat (mulla 7dl puolukkaa, 3dl variksenmarjaa eli kaarnikkaa). Lisää survokseen sitruunahappo ja vesi. Peitä astia, ja pidä sitä jääkaapissa pari päivää. Valuta ja painele seosta siivilästä, lisää mehuun sokeri (itse laitoin 2dl sokeria, per noin 5dl mehua). Pullota ja tee kivat etiketit!

Mehu säilytetään kylmässä, ja nautiskellaan vedellä laimennettuna.
Järjettömän ihanaa, niinkuin puolukka on!

6.10.2011

Viisi sanaa tuulen naapurista



Kajakissa saa istua meren selässä ja tajuta, että on onnellisesti merkityksetön. Vapauttavin ajatus: minä en ole mitään. Juuri mikään ei ole mitään suhteessa mereen. Mitä väliä jollain facebookilla, nuijasodalla, ateriarytmillä, ihmisillä? Meri ei kysy koska valmistun. Se näkee kaiken, hymähtelee ja jatkaa pysymistään.

Tunturi tuo samankaltaisen tunteen pienuudesta ja mitättömyydestä. Tunturikin näkee kaiken, hymähtelee ja jatkaa pysymistään. Olen etuoikeutettu, kun saan asua lähellä maasta huokuvaa rauhaa. Montako ihmistä mahtuisi tunturin sisään? Täytyy olla satojatuhansia? Kumpa ihmiset hetkeksi sullottaisiin tunturiin miettimään elämän peruskysymyksiä.
Kuuntele tämä.

Aamuisin olen hyväntuulinen. Nousen ennen kissaa, juon teetä tyyneydestä nauttien aamun alkaessa venyä aamupäiväksi. Elän onnellista elämänvaihetta, sillä mikään ei pakota heräämään järjettömän aikaisin. Sellainen ei oikein sovi minulle. Kaikki on hyvin, jos olen koisinut 9 tuntia ja heräilen kahdeksan, yhdeksän aikaan. Ehdin hyvin puuhastella ennen töitä tai työtouhuja.

Harjani kaipaa kipeästi jotain! Näytän metsittyneeltä ja siltä, etten tiedä mihin tukkani on menossa. Kumpikin on totta. Pitäisi tarttua saksiin.

Juuri nyt on tämä hetki.
Se on ainoa oikeasti todellinen ja siksi oikeastaan kaikki mitä omistat. Muista ottaa siitä kiinni.

- - -
Nämät sanat antoi Kirjailijatar.
Jos omasi ovat kateissa, saat multa viisi hihkaisemalla kommenttilootassa, että sellaiset haluat!

4.10.2011

Ihan liikaa


Kaikkea. 
Kaikkea on taas liiaksi asti.

Sitä reissaamisesta jäänyttä väsymystä. Tekemistä, ehtimistä, limittejä, korkeita muureja kavuta yli, aitoja ryömiä ali. Oli liikaa nopeutta, kun ajoin tutkaan. Eikö Maijja maijassa olekin ihan liikaa? Melkein heti sen jälkeen yöllä korpeen hajoava auto ja liian pitkä matka peloissaan liftata kotiin. Auto hinattiin ja korjattiin, mutta sitten olkapää rikottiin harjoittamalla liikaa vihan hallintaa mattopiiskan kanssa. Suojattomuutta ja avuttomuutta ja liikaa menoja. Liikaa on kyllä tulojakin, eikö ole ihmeellistä: niitäkin voi olla liikaa.

Olen kuitenkin saanut apua ja ollut pakotettu oppimaan elämästä uusia asioita. 
Osaan nauraa ja suhtautua elämään seikkailuna, olla kiitollinen työstä ja nauttia levosta.

Lokakuu on lempikuukausiani. Voi jos siinä voisi olla vaikka pari ylimääräistä viikkoa!


26.9.2011

Pietari 3


En satu ymmärtämään maatuskojen enkä neukkureliikkien päälle, en keksinyt käyttöä hirttäytyneen oloisille karvalakkisille nukeillekaan. Sain kuitenkin ostettua jotain: pienen kauniin riipuksen ehtaa turistikrääsää ja kaupasta tummasuklaista boyntya.

Satamassa soitti kiva pumppu. 
Tanssin nimi: könkkä. Iloliikehdintää jo vuodesta 2008!


video

23.9.2011

21.9.2011

Pietari 1



Kaunis ja komea kaupunki, silmänkantamaton kaikkea. Ihmeellisen venäläistä alusta loppuun asti.

Vieraalla on omintakeinen tapansa tuntua tutulta, jos melkein mikään ei pääse yllättämään. Sellaista arvattavan oloista mahtipontista byrokratiaa suuressa käsittämättömässä.

Tai: hintataso yllätti!

Kevennyksenä ja selvennyksenä ote wc:n seinällä roikkuvasta sertifikaatista: