10.9.2010

Menin metsään ja tein luudan

Ja poimin puolukoita, karpaloita ja hyvää mieltä. Löysin oman pienen suon.

Olen ollut paljon pihalla, parvekkeella (siellä luudin kuin mikäkin), paikoissa jossa näkyy miten maisema vaihtaa vaatteitaan, kartanolla. Niin meilläpäin sanotaan ulkotiloja: "vie matot kartanolle" tai "painu kartanolle!" Olen painunut.

Olen yhtäkkiä alkanut kuunnella Red Hot Chili Peppersiä autossa.

20 kommenttia:

hertta kirjoitti...

Mun on monta kertaa pitänyt sanoa, että me ollaan samalta suunnalta (päätelmieni mukaan naapuruspaikkakunnilta) kotoisin. Nyt se tuli taas mieleen.

Olen sitä mieltä, että kartanolle painuminen tekee välillä hyvää kenelle tahansa! Niin komennettuna kuin ihan vapaaehtoisestikin.

Mimmi kirjoitti...

Meidän lapsi on yhtäkkiä alkanut kaivaa Red Hot Chili Peppersin levyä jatkuvasti levylaatikosta. Ei olla kuunneltu vielä, pitäisi varmaan.

Ollaankohan samalta päin, kun meilläkin viedään ja mennään kartanolle?

Ihanat syksyiset värit kuvissa.

Ilona kirjoitti...

Komeen luuran teikkin!

Minunkin tekee mieleni tuollaista luutaa. Ei kai se ole vaikeaa. Pienenä pappa opetti meille luudan tekoa, mutta en minä siitä mitään muista, valokuvissa olen potkuhousuissani risukasan keskellä.

morso kirjoitti...

Hieno luuta ja huikaisevan värinen pihlaja. Sienetkin on kauniita.

Minäkin painun "kartanolle", koko viikonlopuksi mökille siis.

Pellon pientareella kirjoitti...

Tuli ihan pakkomielle, että määkin teen luudan! Tosin pihamaa on täynnä karsittuja syreeninoksia, niistä ei kai luutaa saa tehtyä, vaan koivusta teit? Kivat kuvat ja jutut taas.

norsis kirjoitti...

Mahtava luuta :)

maijja kirjoitti...

hertta; niinkö? Hauskaa! Ehkä tämä joskus meille selviää?

Mimmi; ollaan, aika lailla. Ainakin samalta suunnalta :-) Näin olen minä päätellyt.

Ilona; minä yritin muka netistä etsiä luudenteko-ohjeita, ei oikein löytynyt joten tein vain! Mutta vähän fuskasin: vitsasta pyöritelty sidos ei onnistunut, joten sidoin luonnonkuituisella narulla, ihan kaunis ja pitävä tuli niinkin.

morso; nuo oli superpikkaisia sieniä! En voinut olla zoomailematta niiden piiloon. Mukavaa mökkeilyä! Nautiskele väreistä :)

Pellon pientareella; tee ihmeessä! Minä tein koivusta. Mutta miksei se syreenistäkin, varsinkin jos sitä on tarjolla eikä ole liian kuivakkaa. Kiitos!

Norsis; kiits - minustakin se on ihan pätevä :)

milla kirjoitti...

Oi kun löytäisin karpaloita. Hieno luuta todellakin ja kuvat myös!

Olina kirjoitti...

Redareita! (Niin minä sanon, ihan kiusallani.) Tarttis kyl kuunnella, poitsukin tykkää:)

Tykkään kuvista niin! Etenkin tuosta alimmasta, jossa suon noita yrittää lentoon erikoisella tyylillä. (Noita tässä kehumasanana.)

Merja kirjoitti...

Tykkään Datsun-kuvasta!

Meillä sanoi vanhemmat välillä kun hermostuivat meihin että 'painukaa kartanolle'. Ja Pohjois-Pohjanmaalla oltiin..

Malla kirjoitti...

Ny mulla tuli ikävä mehtään.

piilomaja kirjoitti...

HArvalla on oma suo.
En ole ikinä kuullut tuota kartanolle -juttua. Opin taas.

maijja kirjoitti...

milla; kiitos! Toivon sinulle kipakoita karpaloita. Ehkä niitä jollakin polulla tulee vastaan kuin itsestään, niin kuin minulla.

Olina; Redarit on tosi nasta (sanon nasta ihan kiusallani :D) juttu! Suon noita kiittää kehuista!

Merja; minäkin tykkään siitä, koska siinä on a) mun datsun b) mun lappi c) mun datsunin ihana peili. Kartalla ollaan, kartanolla.

Malla; ootko sää löytäny sieltä sun kaupungista hyviä mehtiä? Minä löydän Lapista hyvin, semmoisia omantuntoisia metsäpaloja - tai niinkuin nyt tuon Oman Pienen Suon. Siitä yhdestä kaupungista, jonne ollaan kirppistreffejä mallailtu, en ole tahtonut löytää. Harmi.

piilomaja; mulla on! Voisi olla todella dramaattista, jos seuraavan kerran sinne mennessäni siellä olisikin joku. Tuli niin vahva omistamisen kokemus. "Tämä on minun."

minja kirjoitti...

Upeat metsätunnelmat!

Mä niin rrrrakastan tuota sinun autoasi.

Minä inhoan Red Hot Chili Pepperssiä :D

Voffeli kirjoitti...

Minusta tuntuu jo ihan hölmöltä olla täällä kommenttiboksissa melkein jokaisen kirjoituksesi jälkeen, mutta kun tuo bloggauksesi herättää vaan aina niin paljon ajatuksia, niin tuttuja kuin ahaa-elämyksiäkin!

Red Hot Chili Peppers tuo muistoja, kaiheaa mieltä ja juuri niitä "aika toteuttaa unelmia" ajatuksia. Itseasiassa täytyykin ihan harkita jonkun levyn ostamista.
Mukavia syyspäivien jatkoja, nyt on oikeasti pimeää iltaisin!

maijja kirjoitti...

minja; mäkin rrrrrakastan mun autoani! Ja nykyään vähän Redareitakin (kiitos Olina ;) )! Mutta vain sellaisia hyväntuulisia, rauhallisempia tsibaleita.

Voffeli; voi Vohveli, määhän olisin ihan hämilläni jos minut hylkäisit! Että älä yhtään hölmöile. Osta Stadium Arcadium, se on hyvä. Toki minähän en tiedä RHCP:stä mitään, muuan päivän vasta enemmän innoissani kuunnellut. Se vain on nyt sopinut korvaan.

Anniina kirjoitti...

Luuta!

hieno. näytät tarmokkaalta!
Hyvä kun on ollut viihtyisää, minäkin kaipaan metsään, ja puuhaa keholle, jotain missä ei tarvitse päätä (tai siis aivoja).

maijja kirjoitti...

Kiitos Anniina! Mee mehtähän!

Malla kirjoitti...

Eipä oo täältä oikeen mehtiä löytyny. Tosin oon kyllä niin kaavoihini kangistunu, että enpä oo paljon vakioreiteiltäni poistunu mehtiä ehtimään. Tänä syksynä vasta oon alkanu tehä löytöretkiä, eihän täällä ookkaan ku se kaks vuotta tullu jo asuttua...

Mää oon kyllä sen huomannu, että täällä kaupungissa tulee useammin kaipuu merenrannalle ku mehtään. Se onneks löytyy läheltä.

Päivi kirjoitti...

Mehtät on ihan parhaita paikkoja, niien maaperäsä on kuulema jotaki onnellisuusbakteereja, jokka tekkee älykkääkski :)
Luuanki sitte teit, pitäsköhän munki koittaa ku seuraavan kerran käyn tuosa kartanolla :)
Ja Red Hot Chili Peppers on hyvvää auto- ja muutaki musaa. Road Trippin' soi hyvin vaikka Datsunisa!