4.10.2011

Ihan liikaa


Kaikkea. 
Kaikkea on taas liiaksi asti.

Sitä reissaamisesta jäänyttä väsymystä. Tekemistä, ehtimistä, limittejä, korkeita muureja kavuta yli, aitoja ryömiä ali. Oli liikaa nopeutta, kun ajoin tutkaan. Eikö Maijja maijassa olekin ihan liikaa? Melkein heti sen jälkeen yöllä korpeen hajoava auto ja liian pitkä matka peloissaan liftata kotiin. Auto hinattiin ja korjattiin, mutta sitten olkapää rikottiin harjoittamalla liikaa vihan hallintaa mattopiiskan kanssa. Suojattomuutta ja avuttomuutta ja liikaa menoja. Liikaa on kyllä tulojakin, eikö ole ihmeellistä: niitäkin voi olla liikaa.

Olen kuitenkin saanut apua ja ollut pakotettu oppimaan elämästä uusia asioita. 
Osaan nauraa ja suhtautua elämään seikkailuna, olla kiitollinen työstä ja nauttia levosta.

Lokakuu on lempikuukausiani. Voi jos siinä voisi olla vaikka pari ylimääräistä viikkoa!


11 kommenttia:

Olina kirjoitti...

Lokakuu on minunkin lempeni. Ja niin ihana silloin kun kaikkea on liikaa.

morso kirjoitti...

No voi sun. ;) Toisaalta on ihanaa kun taphtuu paljon, tosin osa noista olisi vamaan mielellään saanut jäädä tapahtumattakin. Maijja maijasa olisi ainakin varman saanut jäädä välistä.

Minä tulin juuri jogasta, opettelemasta päästämään irti, olemaan lempeä itselle. Sitä ei ole koskaan liikaa. :)

piilomaja kirjoitti...

Olispa lokakuutakin nyt sitten liikaa kun kerran siitä tykkäät!

Mutta on sulle tapahtunut. Sen olkapään kohdalla jo hiukan pelästyin.

hr kirjoitti...

Oho, onpa todellakin kaikkea liikaa. Muistin taas nuo opiskeluaikaiset "liialliset tulot", miten absurdia. Mutta tiäkkö mitä. Olen alkanut tehdä pirtelöitä ja aina kun tehosekotin surisee, ajattelen Maijjaa. :)

Anniina kirjoitti...

kiitollinen työstä ja nauttia levosta, olipa hyvin sanottu. Noilla pärjää jo aika pitkälle.

Myös sitä lepoa, ja sulavasti soljuvia päiviä sun lokakuulle, se on minunkin ihan paras kuukausi. Paitsi täällä se ei ole yhtään sama, ehkäpä marraskuu...

Maija kirjoitti...

Voihan Maijja maijassa, se on kyllä jo vähän liikaa. Minulle lokakuu on ihan epämääräinen, jotenkin mieli kulkee edellä ja luulee että ihan kohta on jo lunta ja pakkasta vaikka ensin pitäisi ottaa nämä vesisateet ja kirkkaat aurinkopäivät ja puista putoavat lehdet. Ja tiedätkö - täällä on jotenkin ihan päinvastaiset tunnelmat: mitään ei ole liikaa, pikemminkin liian vähän.

Hanna kirjoitti...

Pikkuisen sama tunne, mutta silti sitä haalii lisää kaikkea, ennenkaikkea töitä. Ja kuitenkin on aikaa istua alas laskettujen laskosverhojen takana, lukea blogeja villasukat jalassa ja ihmetellä aurinkoläikässä nukkuvaa kissaa.

Hihittelin Maijjalle maijassa. Vaikka kurjaahan se.

Moni tuntuu pitävän lokakuusta. Itse en ole oikein osannut. Ehkä nyt yritän opetella.

maijja kirjoitti...

Olina; nyt ei ole ihanasti liikaa, vaan oikeasti: liikaa. Lamaannuttavasti liikaa! Mutta on sentään kaunis kuu.

morso; tietääpähän elävänsä, kun tuntuu... :-) Joogaa minäkin haluaisin ja kaipaisin, mutta en oikein onnistu ehtimään. En ole koskaan joogannut. Ehkä haen kirjastosta DVD:n.

piilomaja; määkin säikähdin olkapäätä, varsinkin pari päivää reväyttämisen jälkeen kivun ollessa pahimmillaan. Nyt sillä jo arki toimii.

hr; absurdia todellakin!! Jonkun kympin takia saattaa menettää satasia. Ihanaa että pirtelöit! Ala jakaa parhaat sekoitukset, jooko?

Anniina; siellä onkin varmaan lämmin näin lokakuussa. Onkohan yksikään kuu vastaava, kuin suomessa?

Maija; minun mieleni ei kiitos sentään juokse lumessa, mutta pelottavan pian on talvi. Haluatko osan mun liiastani? ;-) ehkä voisin postittaa jotain pikkujobia...

Hanna; niimpä! Mulla myös aikaa kaikenlaiseen lonumiseen tuntuu löytyvän, ei kyllä pitäisi löytyä. Pitäis piiskata löysät pois, että sais saakeli soikoon jotain aikaiseksi. Kissalta oppii paljon armoa ja nautiskelun taitoa. Zen-mestareita nukkuissaan! Toivon, että opit vähän lokakuuta.

Tie on kevyt kirjoitti...

Ihan hassua, kirjoitin tänään blogiini aiheesta, että kaikkea on liikaa ja nyt luen sinun mietteliään tekstisi!

Kirjailijatar kirjoitti...

Hersyttävä teksti, tuli mieleen sata asiaa ja nyt ne hävisi. Tyypillistä. Mutta Maijja maijassa on minustakin ihan liikaa. Minä en ole koskaan päässyt maijaan, puhaltamaankin jouduin ensimmäisen kerran vasta kuukausi sitten. Osasin sentään :)

Svea kirjoitti...

Oijoi. Minulle lokakuu on välillä liikaa. Kun pitää yrittää nauttia kaikesta syksyisestä ja tietää, että pimeä jo kolkuttelee ovella.