9.12.2011

Pidä huolta kengistäsi

En ole suutari, vaan nainen, joka rakastaa kenkiään. Kaikki seuraava kannattaa suhteuttaa siihen. Pimeän vuodenajan tuhnuiset kuvat siivittävät aihetta, josta kirjoittaminen on ollut usein mielessä.

Ensinnäkin: usein kuultu heitto "rakastan kenkiä!" ei saisi tarkoita sitä, että hommataan kaappi täyteen edullisia kenkiä, ja sitten hommataan niitä lisää ja lisää. Panosta laatuun, ja jos välillä retkahdat muovikenkään, niin hoida sitä kunnolla, ja semmoinenkin ilahduttaa kauan.

Hanki kengänrakastamisvälineistöä: lankkeja, riepuja levittämiseen ja kiillottamiseen, suojasuihketta, kenkäharja tai miksei vanha pehmoinen hammasharja tai tiskiharja, kaikenlaista. Mulla on oikein asiallinen ja hieno kengänhoitopakki! Ostin sen norjalaiselta kirpputorilta sisälmyksineen: harjoja, esihistoriallisia plankkeja ja muuta. Varastoidessa kenkiä kesää/talvea odottamaan, kannattaa toimia kunnollisesti. Saappaan varsiin laitetaan rullatut lehdet ja näin edespäin. Iloiset ja käyttökuntoiset kengät on kiva kaivaa esiin.
Nahkakenkien rakastaminen
Suosi niitä. Kaupassa kalliita, kirpparilla halpoja, ominaisuuksiltaan lyömättömiä. Nujahtanutkin nahka saa uuden elämän oikean värisellä lankilla! Levitä lankki/voide kengälle tasaisesti, anna kuivahtaa ja lopuksi kiillota. Hyvää aikaa mietiskelylle tai haaveilulle.

Kangaskenkiä rakastan harjaamalla pesupulverivedellä, annan vaikuttaa hetken ja harjaan vielä kevyesti puhtaalla vedellä. Kuivumisen ajaksi sisälle tungetaan sanomalehtipaperia, nauhat voi pestä pyykkikoneessa. Pesun jälkeen suihkutellaan vähän suoja-ainetta - ja taas mennään.

Armaat kumisaappaat kannattaa huuhdella käytön jälkeen. Älä jätä kenkiäsi auringonvaloon, esimerkiksi Tatsunan takapenkille koko kesäksi. Ne haurastuvat ja menevät rikki, ja sitten joudut ostamaan uudet. Kumppareille löytyy myös kuminhoitoainetta. Mokkakenkien rakastaminen on simppeliä: anna aina kuivua kunnolla, harjaa sitten puhtaalla ja pehmeällä harjalla. Suihkuttele suoja-aineella. Superongelmiin on omat mömmöt. Tekonahalle myös.

Rakasta myös ammattitaitoa: arvosta suutaria. Suutari on auttanut mua paitsi korkolappujen, myös revenneen nahkatakin, rikkinäisen vyön ja puristavan kengän kanssa.

 
Terveisin Saappaiden Sanansaattaja, Menokkaiden Messias eli Lapikkaiden Lähettiläs.

ps. kun suoja-aine purkissa lukee "käytettävä vain ulkona", olisi sitä syytä käyttää vain ulkona. Vaikka olisi pimeää, kylmää ja lumista. Vaikka kello olisi niin paljon, että tekee mieli jo vähän oikaista. Yst. terv. nimim. "Huoltoillan huumaa" sekä sängyn alla itkevä kissa

12 kommenttia:

Hanna kirjoitti...

Tulee mahtava tunne, kun on lankkaillut ja hinkannut kengät puhtaiksi. Miten niistä voikin tulla niin pienellä vaivalla kuin uudet?

milla kirjoitti...

Kiitos! Samaa mieltä. Ehkä tästä reipastun ja ostankin talvikenkäni kirpparilta ja kunnostan ne :) Siellä näkee paljon kerran kulutettuja nahkakenkiä, joille ei vaan ole tehty huoltoja.

maijja kirjoitti...

Hanna; totta. Mulla on paljon kenkiä, joten urakkaakin on paljon... Vielä on pari paria varastossakin totisempaa talvea odottamassa. Hikipäässä saa hingata kiiltoa :-)

Milla; yritä ainakin! Minä olen tehnyt hyviä löytöjä, paitsi lapikkaita ja "mummomaisia" kenkiä niin muös uudehkoja popoja. Niistä on helpompi luopuakin kirpparilla, jos ne on sieltä hankkinut ja saa about saman rahan takaisin - toisin kuin uusien kenkien kanssa. Metsästysiloa ja lämpimiä jalkoja sulle!

nooruska kirjoitti...

Loistopostaus ja niin samaa mieltä!

Käytitkö karhuihin valkoista lankkia? Poikkiksella on noi kengät ja valkoinen nahka on hankala.

Suosittelen myös kengän lepuuttajia, pysyvät popot paremmin muodossa!

Malla kirjoitti...

KIITOS tästä. Mun pitäis varmaan tulostaa tämä ja laittaa kenkäkaapin oveen kiinni. Oon nimittäin surkea ja ennenkaikkea laiska kenkien huoltaja. Ehkäpä tämmöisellä ohjeistuksella tulisi vähän petrattua.

Pilvitarha kirjoitti...

Onnellisia kenkiä sulla!

Olisko muuten vinkkiä millä saa lapikkaiden varret ryhtiin, ne on edellinen omistaja jättänyt hoidotta ja nilkkojen kohdalle on tullut pahat kovettuneet rutut jotka painaa jalkaa. (Paitsi villasukat jalassa)

Oon rasvannut sellasella mehiläisvaharasvalla, muttei se kyllä niihin pahimpiin koppurakohtiin ole tepsinyt...

outi kirjoitti...

samaa mieltä. mulla onkin kans lähinnä vanhoja ja vielä vanhempia kenkiä, joita huolella vaalin ja lankkaan ja rasvaan. ja aina harmittaa niin vietävästi jos sattuu sade tai loska yllättämään ja pilaamaan kengät.
tjaa, tulipa mieleeni että onkin taas aika rasvata talvimonot..

piilomaja kirjoitti...

maIhan lempiaiheita! Olen tästä joskus itsekin kirjoitellut. Lapsena sanoin että haluan suutarinliikkeeseen töihin koska siellä haisee niin hyvältä. Aivan sama tunne edelleen: rakastan sitä hajua. Kai se joku liima on:-0

Mulla on myös paljon kenkiä ja ilokseni monet niistä ovat vanhoja ja jotkut tosi vanhoja. Iloitsen kuin hullu kun voin vaan viedä uudelleen suutarille saamaan uudet korkolaput tms. ja sitten menee taas vuosi niillä.

piilomaja kirjoitti...

"malhan"?????

Kuukki kirjoitti...

Tiedäthän vanhan sanonnan, jota voi myös käyttää ohjenuorana: Missä voi sulaa, siinä nahka palaa. Ei siis kastuneita kenkiä liian lähelle patteria tai uunia kuivumaan... ;-)

maijja kirjoitti...

nooruska; tällä kertaa en laittanut valkoista lankkia, mutta sitä se kyllä noihin tummuneisiin saumoihin / nahan reunoihin kaipaa. Ihanat tossut, eikö! Mulla ei ole yksiäkään lepolestejä, pitäisi kyllä hankkia. Moniin kenkiin on ilmaantuneet sellaiset taitokset kärkeen :(

Malla; ole hyvä, hyvä jos tämä innostaa kenkähuollon pariin!

Pilvitarha; hmm, omani olivat kovat kanssa aluksi, varsinkin toinen ja juurikin nilkan seudulta. Pehmeni kuitenkin käytössä, ehkä itsestään? Ehkä joku rasva voisi tosiaan kans toimia. Kannattanee kysyä suutarilta. (siellä sulla ja mulla päin, siinä yhden ison kaupan kaupungissa on keskustassa hyvä suutari, suosittelen!)

outi; mulla on mennyt tässä jo monta iltaa kenkiä hoitaessa :-D, kissa katsoo vieressä harmissaan...

piilomaja; olispa kiva olla suutari, perinteinen käsityöläinen. Liimahajut bonuksena, heh, mullekin ne kelpaa siis. Tosin se kenkäsumu teki kyllä vähän jo pahaa...

Kuukki; jep! Vanhassa vara parempi, tai mikäs tähän nyt sopisikaan.

hr kirjoitti...

Minä sanon, että KYLLÄ! Meistä kahdesta mieheni on se, joka suorittaa kenkienhuollon, tekee sen oikein mieluusti. Yksi rasiallinen on lankkeja, harjoja ja vanhoja sukkia kiillotukseen. Harjojakin on eri värisiin lankkeihin. Mua välillä huvittaa koko touhu, mutta oon aina kyllä suu hevosenkengällä, kun popot kiiltävät.