kun minä olin pieni pienoinen
oli minulla yksi toive Joululle.
Minä toivoin imurin sinisen.
I M U R I N !
Jos nyt kysyisit, niin
arvaa vaan kuuluisiko imuri minun
Joululle esittämiini pieniin toivomuksiin
eipä kyllä niin.
Minä Joulun valoa väriä tahtoa taikaa toivoisin
ja lahjaksi mieluiten villasukkia ja halauksia ottaisin
imurin jos saisin melkein suuttuisin
mutta
minä olinkin pieni pienoinen
ja Joululle pienoisen toivomuksen
minä imurin muodossa esitin,
en osannut toivoa joulun tunnelmaa
en väriä valoa ilosanomaa, en mitään jo olemassa olevaa
voi kunpa saisin leikkisen sinisen imurin.
Arvaa,
sain tuhat lahjaa.
Minä pienimmästä avaamisen aloitin
ja määrätietoisesti kohti isompia etenin
ja kyllä minä sen Joulun siinä menossa muistin
ja monenlaiset tunnelmat tunsin
mutta arvaa,
sen Joulun ihmeellisen taian minä
silloin kerran pienen pienenä koin
kun lahjoista isoimman avattuani
minä onnesta kaiuin ja onnesta soin,
ja minä tanssin ja lauloin
ja ympärillä kuulin kun kiireiset sydämet suli
ALVATKAA!
TÄÄLLÄ ON TE TININEN LEIKKINEN I M U L I !
3 kommenttia:
ihana runo! melkein tuli tippa linssiin, jotenkin niin liikkis :')!
Sinä olet LUNOILIJA!
Piilomajan Kati
Anonyymi; Kiitos sanoistasi!
Kati; tämmönen liiminlauta.
Lähetä kommentti