Kyllä tälläkin toisinaan sieluttoman tuntuisella pikkukaupungilla on hetkensä, mietin kun istun auringonläikässä räjähdystilassa olevalla kotiparvekkeella. Tunikasillaan ja legginssisillään ei kiristä eikä purista, paitsi päässä - eilinen nimittäin tuntuu jyskeenä ohimolla. Vierustalossa naapuri soittaa kavereineen terassillaan jatsia ja päätän olla välittämättä paskaakaan siellä täällä lojuvista keskeneräisyyksistä. Jatsia läskibassoineen päivineen, voi jessus sentään, ajattelen sivuuttaessani kaaoksen.
Nyt vichyä napaan ja naama aurinkoon! Käsilläni saattaa olla kesän viimeinen hetki.
11 kommenttia:
Sais tulla tuommoinen naapuri meillekin jatsia soittelemaan. Oma naapurini nimittäin luukuttaa autostereoissaan Meiju Suvasta...
Meillä on tainnut joku naapuri ostaa rummut! Olen ihmetellyt kun jostain metsikön takaa kuuluu pauketta...
Hienoja jalkoja näkyy kuvassa. Oletko tehnyt itse? (siis nuo savesta tehdyt...)
Mulla ei ole taaskaan mitään järkevää sanottavaa, haluan vaan ilmaista että täällä on nautittu tästäkin tilannearviosta.
Kaaos kuuluu elämääni, voisi olla uusi iskulauseeni. Lapsi siivosi viimein(sata kertaa määrättyäni) yhden leikin olohuoneen lattialta pois, kehuin ja kiittelin. Mutta sitten menin makkariin ja huomasin että sinne oli ryöpsähtänyt vielä isompi ja villimpi. Uuh.
meillä ei paljoon naapurit soittele, kerran yksi ukkeli sähköurkuja ja minä näytin sille peukalolla, että jatka vaan..
jospa sitä ostaisin bongorummut ja soittelisin niillä itse
sotkujen ohi on hyvä vaan kävellä.
Ihastuttavat varpaat.
Kaaosta täälläkin, ei siitä pääse eroon.
Ai että! En ole käynyt täällä muutamaan aikaan ja luin taaksepäin. Ihanaita juttuja, tekosia ja kuvasia. Huoh! Taidan tehdä tuommoisia neulatyynyjä. Mutta mikä ihana hörökorva siellä vilahti. Kissinpoika!?
"Aamuisin seison kylpyhuoneessani ja katson peiliin. Ei mitään uutta - ei yhtenäkään päivänä. Tänään tuskastuin ja painoin pääni nöyrästi alas. Ja silloin löysin kymmenen varvasta. Kymmenen ihanaa varvasta, solakkaa varvasta, hurmaavaa varvasta. Ja äkisti käsitin, että kyllä kannattaa elää, kun on näin hurmaavat varpaat."
En muista, kenenköhän lienee kirjoittama, mutta ajattelin tänään puolukkaa kävelyllä kantaessa, että mitähän se onni on ja tuli tuo runo mieleen. Mitä se on sinun mielestäsi?
Levy lähtee postiin, kunhan saan aikaiseksi. Voit sitä sitten siellä Laplandissa tunnelmoida.
:)
Nasti; vähänkö nauratti! Taisin tosiaan viedä pitemmän korren live-jatsillani..
Leena; jep, jalat on itse tehdyt. Voisin joskus ne täällä esitelläkin?
Liivia; ihana kommentti! Ja kaaos on kyllä loppumaton paha.
Sanni; kyllä se oli pikkanen kissi... joka ei kylläkään ainakaan vielä ole minun.
Teijja;
mahtavuutta - sinä täällä! Onni on kuulla hyvästä ystävästä (tarkoitan sinua, äiti Omena). Levyä odotellen.
Oikeastaan sillä ulkoisella kaaoksella ei lienee kovin suurta merkitystä jos pään sisällä hommat rullaa.
Minulla voisi olla sama iskulause kuin Liivialla. Tajuaisikohan anoppikin sen? Jos vaikka maalaisi ulko-oveen :D
Meillä on naapuri, joka soittaa saksofonia. Mukava kuunnella soittoa, vaikka biisit vaihtelevat laidasta laitaan.
Mietimme juuri siskoni kanssa, kuinka molempien kodit ovat menneet muutamassa vuodessa aivan hunningolle. Ennen asuimme yhdessä ja kotimme olo tiptop. Enää tätä sotkua ei edes huomaa, paitsi jos joku on tulossa käymään. Pahinta on, jos se kaaos yltää pään sisäpuolelle.
Lähetä kommentti