23.10.2008

Maijja maisteriopiskelija

Maijjan on pakko aina herätä.
Pakko aina nousta ja jaksaa, ehtiä, muistaa.




Näkee kaupungin ja päivän sään sekä aamuvarhain että iltamyöhään
Opiskelee 60,5 kontaktiopetustuntia tällä viikolla
se on muuten 8h 40min per päivä ma-su
tai 12h 6 min per päivä ma-pe
viime viikolla oli 40 sitä ennen 40 sitä ennen 55

sitten loppuaika onkin että
esseeoppimispäiväkirjatenttiryhmätyö
voivoivoi
monimuotonettioppimisympäristö
voivoivoi
projektisuunnitelmaitsenäinentehtävä
voivoivoi
kotitehtäväennakkotehtävätehtävämikätehtävä
voivoivoi
ja se gradu2.



Haluais vaan virkata/värkätä



Nousee, jaksaa, ehtii, muistaa - kirjoittaa listoja
iltalukemiseksi almanakkaa
aamupalaksi toissapäivänen lehti
herätys ruokajonossa tai eräpäivänä
haluais nähdä uniakin nukkuessaan




Kotimatkalla jarruttaa harkitsemattomasti ja hallitsemattomasti kioskin havaittuaan
ostaa 330g lempilakritsia vapisevin käsin
perillä kävelee päin liesituuletinta (!)

uusi nänni otsassaan järjestää lakritsia
parhaat vasemmalle
vihreä väärässä välissä, menkööt väsyn piikkiin.



Tulkaa ja halatkaa minua!

Olen aika uuras.

22 kommenttia:

Riikka kirjoitti...

HALAUS.

Mikä kiinnostava runo ja aikas tuttu tarina. Mun lempilakritsit on muutes oikealla. Ethän vahingossa sekoittanut oikeeta ja vasensta? ;)

minde kirjoitti...

oi kun olet reipas! itse olen nukkunut 4 päivää putkeen, oli laiskotusolo. koulu voi odottaa.

Kanerva kirjoitti...

Samat lempparilakut, kun mulla.

Halaus.

anni kirjoitti...

VOIMIA!

Anniina kirjoitti...

Jaksamisia! Ehkä kiire vielä hellittää?
Minäkin voivottelen monimuotonettioppimisympäristöä vaimikäsenytoli.

Toivottavasti lakut auttoivat :)

melkoelli kirjoitti...

Huh-huh! Voimahaleja!

SCAREDY-CAT kirjoitti...

Voi sinua. No, jos minusta tuntuu, että on paljon tekemistä, tulen tänne katsomaan sinun aikatauluasi... (Miten teidän oletetaan saavan kaikki aikaan?? Repeämällä kahdeksi Maijaksi?)
Jaksamista ja silityksiä.

Anonyymi kirjoitti...

Outoa on myös se, miten opiskelumaailmassa joskus tuntuu, että työt lisääntyy mitä pidemmälle pimeään vuodenaikaan mennään...Pitäisi olla toisinpäin! Valoisampina aikoina niitä eloisia tunteja kun olisi enemmän. Täällä mäkin painiskelen yhdistetyn vanhempainvapaan ja etäopiskelun keskellä ja koitan epätoivoisesti muistaa, että koska piti muistaa ja mitä taikka ketä. Mutta tahti ei kyllä ole ollenkaan noin paha. Jaksamista hurjasti!

Susa

Kuukkeli kirjoitti...

Onneksi on edes lakuja! Ehtiikö tuossa tahdissa mitään sisäistääkään vai tapahtuuko se ehkä vasta myöhemmin?

stanna kirjoitti...

HALEJA
Jos tällä kertaa meni oikea ja vasen oikein päin niin me olisimme hyvä tiimi tuohon lakritsipussiin... Minun herkut oli siellä Oikeassa reunassa. Meillä nuo kaikista vasemmanpuoleiset jää aina pussiin odottamaan sitä hetkeä kun on hirveät namituskat eikä mitään muuta ole jäljellä.

Anna Emilia kirjoitti...

Mua rupes hengästyttään. Musta ei koskaan olis tommoseen tahtiin. Varsinkaan syksyisin, kun alkaa hidastua ja tarvii aikaa kaikkiin liikkeisiin ja kirkasvalolamppua, että pysyy tolpillaan. Ja herkkuja. Mutta ei niitä lakuja mulle. Tulisin kyllä ja halaisin. Se oliskin kivaa. Tykkään Rovaniemestä muutenkin. Ja salaa haaveilen olevani isona lappalainen. Koita nainen virkata ja värkätäkin. Voisitko virkata siellä tunnilla..

isoinpapu kirjoitti...

HALAUS!

Kamala aikataulu. Mutta luin sen runona.(monta kertaa, monta kertaa) Erinomaista! Kymppi plus!

(koita kestää, kyllä se siitä, eikö niin, joskus)

Marguetta kirjoitti...

Halaus minultakin.

Tuntui kuin omaa eloa lukisi, unet ovat kaukainen muisto vaan, mutta onneksi aioin viikonloppuna laiskotella ja ottaa univelkaa takaisin. Suosittelen!

Peanut kirjoitti...

Olet reipas! Voimia!

johi kirjoitti...

Oletpa reipas! En itse jaksaisi moista tahtia... Voimia minultakin. Ja lempparilakuni on oikealla, keltaisesta en tosin välitä ;)

himalainen kirjoitti...

60,5 kontaktiopetustuntia on p a l j o n, voi-voi. Ja sitten nuo tehtävät. Ei ihme, ettet ehdi nähdä unia nukkuessa.

Oon itsekin kamalan stressipossu töiden takia. En ehdi nähdä unta myöskään. Mutta sitten yhtenä aamuna heräsin painajaisesta, jota en ollut nähnyt, mutta kuullut: päässä soi, ja soi vielä koko päivän: Sano lamppu, sano lamppu.
Sinä olet paksu pamppu.
...
Liru laru loru, moni turha poru
ratki riidaksi muuttuu..

Varmaan 20 vuotta sitten kuullut viimeksi tuon laulun. En suosittele tätäkään vaihtoehtoa.

17 neliötä kirjoitti...

Joo halaan! Sain päivän parhaat naurut!! Minä virkkaan ja värkkään, vaikka PITÄISI töiden jälkeen opiskella samaa tahtia kuin kanit tekevät pikku kaneja. Mutta palkkana minulla siitä onkin häpeä, ei kunnia, joten ole ylpeä itsestäsi!

maijja kirjoitti...

KIITOS
KIITOS
KIITOS voimahalauksista,
ne oikeasti auttaa.

Riikka; en tällä kertaa ;)

SCAREDY-CAT; vitsailinkin jo kavereille kahdeksirepeytymisestä, tuohon 60,5tuntiin ei nimittäin ole eritelty päällekkäisyyksiä.... esimerkiksi tämän päivän päällekkäiset tunnit peräkkäin käytynä olisivat kestäneet 21,5h. Eli vuorokautta olisi jäänytkin vielä kaksjapuolituntia.

Susa; aivan totta - kalenterin musta mustenee ja vuorokausi kans.

Kuukkeli; jotain sisäistyy, jotain ei ja joistain jutuista ulkoistun tietoisesti - tietomäärää on pakko priorisoida tällä tahdilla.

stanna; meillä Pauli syö oikean laidan karkit. PS. voit postittaa puolisyödyt lakupussit siskolle 0=)

Anna Emilia; TULE! Aina on aikaa tavata (uusi) ystävä. (virkkailen muuten oikeasti luennoilla)

isoinpapu; kiitos. Ehkä se onkin runo, ehkä lausunkin sen joskus. Lausuin äskön ääneen itselleni.

Marguetta; voi Marguetta kun minä olen opiskelemassa lauantaina 8-18 ja sunnuntainakin 12-?

himalainen; kamala painajainen! Ja kamala ajatuskin, nähdä kuvatonta unta.

17 neliötä; tiedän kyllä sen itsehäpeän tunteenkin... että sen kerran kun torkahtaa tai virkkaa niin tulee pirskatin huono omatunto. Menee hukkaan hyvät torkut ja virkkuut.

Sanna kirjoitti...

Minultakin voimia ja virtuaalinen halauskin \o/. Rauhoita edes joku päivä ja lepää vähän...sitten sitä taas jaksaa...

Olina kirjoitti...

Voi opiskelijaa! *RUTISTUS*

Koetahan jaksaa. Ja muista välillä levätä.

Ilona kirjoitti...

Iso halaus. Voimia!

Aiheen sinulle aiheuttamasta ahdistuksesta - kaikki kiire ja tekemisen hurja määrä - huolimatta tämä on nyt yksi lempiblogiteksteistäni. Ihana muoto!

maijja kirjoitti...

Sanna; kiitos Sanna, oikeastaan on jo vähän helpottanut. Kellojen siirtäminen oli enemmän kuin sata jänestä!

Olina; Koitethaan, koitethaan ;)

Ilona; kiitos, ja kiitos kehuistakin.