18.2.2009

Eroon oravaisesta

Jätin taakse vielä vähän vaaleaa. Hmm, tykkään. Johan tässä vaaleita oltiinkin pitkästi toista vuotta! Kampauksen hasuisuus selittyköön tuhtien pakkasten vaatimilla tuhdeilla tamineilla; tukka ei tykkää piposta.


muoks
alkoi huvittaa tämä hasuisuuden selittely, kun edellisessä tekstissä kuvasin karvat kaikessa kotipäivän komeudessaan lainkaan anteeksi pyytelemättä. tsihih.

10 kommenttia:

tuikkis kirjoitti...

No ootpa sitten soma, kiva väri! Parasta lyhyissä hiuksissa on ehdottomasti niiden yllätyksellisyys, itse en ainakaan vaihtaisi näitä omiani mihinkään! Vaikka näytän joka aamu eri tavalla peikolta, haluan ehdottomasti nähdä jokaisen aamun kampauksen.

pikkujutut kirjoitti...

Vari on loistava.Upea. Taa miettii nyt etta varjaisiko harmaat piiloon juuri tuon variseksi...:)

Merja kirjoitti...

Hyvä väri! (piti palata kurkkaamaan joko se tosiaan vaihtui)

Malla kirjoitti...

Onpa justiin hyvä väri! Tuollaisesta olen itsekin viime ajat haaveillut. Semmonen justiin passeli. Pitäisköhän marssia kampaajalle ja tilata Maijjan värinen tukka!

Esba kirjoitti...

Kiva tukka! Olen itsekin innostunut taas lyhyestä tukasta. Viimeksi sellainen oli 8 v sitten. Taidan kiskaista parin viikon päästä lyhyeksi, kun aikakin on jo varattu.

minja kirjoitti...

Ihana tukka!! Mahtava väri. Oon ennenkin sanonut: Olet ihana!

Marguetta kirjoitti...

Mä tykkään peikkopörröistä kanssa. Sun tukka on just sopivan pystyinen!

Joskus muistelen kaihoisasti omaa lyhyen kasvuston aikaa, mutta pitkistä hiuksista en nyt luopuisi. Niitä kun saa vielä isommaksi pörröksi ;-)

Teijja kirjoitti...

Aika aikansa kutakin, sanoi piika, kun talon jätti! Eihän ne ennen maailmassa ole suvainneet tukankaan värjäämistä täällä karussa Pohjolassa, mutta onneksi nykyisin on sekin vaihtelun mahdollisuus yhteiskunnallisestikin luvattu. Tarkoitan, ettei heti ole syntinen nainen, jos tukkaansa muuallakin kuin hunajapurkissa uittaa. Punainen on muuten tutkimusten mukaan suosituin hiusväri edelleen, koska punaiseen kuontaloon liittyy paljon mielikuvia. Oletko lukenut Sudenmorsianta?

maijja kirjoitti...

Tuikkis; minäkin tykkään lyhyiden hiusten vaihtelevaisuudesta. Ihanasti sanottu, että haluaa nähdä aamujensa kampaukset..! Vaikka joskus ovatkin aika karuja.

Pikkujutut; kuule jos voisin valita, niin haluaisin harmaat hiukset! Ja aikalailla harmaata olen näihin (värjäämällä) loihtinutkin, voi onnea!

Merja; kiitos. Kun hetken pysyiskin tämmöisenä punertumatta, vihertymättä tai haalistumatta. (yön pikkutunteina väsyksissä värjäsin ja aamulla säikähdin!)

Malla; minkä värinen tukka sulla on? Mahtaiskohan kampaaja Maijjan tukkaa tietää ... :j

Esba; Lyhyet tukat kunniaan! Se on aina niin helppo, muunneltava ja näyttävä. Minä muuten leikkaan ite tukkani, ja mielellään saksin muidenkin.

Minja; kiitoskiitos ja SAMOIN! Sun ykkösfani kiittää 8)

Marguetta; kyllähän tässä sellainen pieni ikuisuuskasvatusprojekti on menossa, ehkä viidettä vuotta...

Teijja; näimpä! Minä kyllä haluaisin päästä värissä nyt juurilleni (heh, kirjaimellisesti) ja aika lähellä alkaa jo ollakin. Omani on ehkä vielä vähän tummempi. Ihailen ihmisten omien hiusten värejä (korostaa poikkeuksetta silmiä, net kun on luotu pariksi) ja sitä tavallaan rohkeutta olla värjäämättä - vaikka jollain mittapuulla värjääminen voitaisiin luokitella rohkeudeksi. Sullakin niin ihana tukka, viljainen.

En ole lukenut sudenmorsianta, enkä muuten haluais punaista tukkaa (tällä hetkellä, onhan mulla ollut monestikin, ja se sopiikin)! Mutta sen Jimin runon haluaisin saada puserrettua...mullon suorituspaineita.

a n n e kirjoitti...

Kiva tukka.

Tuli mieleen, että voisinhan vaikka joskus astua Maijjan parturiin. Vai mitä.

..Jos tohin..

:)