21.12.2009

Mummun kans tänään


Vietin vuoden lyhimmän päivän mummun kans joulusiivoja tehden. Mattoja kantaissa päiviteltiin huonoa jaksamista: 'kyllä moon pahanen, ois se sama mua jo jonku kolokahuttaa kalikalla päähän' mummu tuumas yskien. Mun mummustani ei muuten kenenkään tarvi tuohon sävyyn puhua - ei ihtensäkkään. Näitä tämmöisiä ristiriitoja käsiteltiin jokunen ja sitten jatkettiin. Moottorit yskii toisinaan, siksi tarvitaan starttimoottoreita.

Kesken kiivaimman kuurauksen mummulla välähti, että iskee pimeä niskaan eikä ole vielä kuusta. Ei muutaku mehtähän, kuusen hakuhun. Lystikäs (ja vähän vaarallinen) reissu on kuin vitsi tai palapeli, mutta kyllä volkswagen poloon tosiaan mahtuu mummu, maijja JA joulukuusi.

Niinkuin peitoksi tuvan päälle laski pimeä. Minä koristelin kuusta, pihalla oli pihlajallinen punatulkkuja ja mummu keitti riispuurua pehmeästi pulisten. Kuin kaikki olisi aina ollut niin, mitä nyt yhden vuosikaudet telkkarin päällä majailleen joulukoristeen sijoittaminen tuotti päänvaivaa - mummu on siirtynyt LCD-aikaan.

'Enhän mää oo ikkään ollut teille paha?' mummu kysyi jossain välissä touhukasta talvipäivänseisausta. 'Kysysit vaikiampi, tuohon on heleppo vastata! Et ikinä.'



Rovaniemellä päivä ei tänään venynyt juuri 2 tuntia pidemmäksi, mutta minä en ole siellä. Olen täällä kotiseudulla, tietysti, kun on joulu. Huomenna arvotaan.

10 kommenttia:

niina kirjoitti...

Voi juku miten hyväntuulinen teksti,hymyilen täällä yksikseni mummullesi ja sinulle ja kuuselle ja kaikelle:) Ihanaa,että on tuollainen mummu ja tuollaisia päiviä.
Minäkin näin tänään oman mummuni..metsään ei menty mutta päiviteltiin kyllä kaikkea. Hassua miten mummun luona tuoksuu ihan samalle kuin silloin kun olin ihan pieni. Taikatuoksu,mummutuoksu.

Anonyymi kirjoitti...

ai ai ai, herkuttelin ja makustelin joka sanan kohdalla, parhaimpien kohdalla oikein märehdin.

ja aloin tykätä kovasti sun mummustas, omani kuorsaa tuolla naapurihuoneessa. kaksistaan ollaan tämä joulu, se on ihanaa.

kirjoita maijja kirja.

saska

Sanna kirjoitti...

Oo, voi että minä rakastan tätä meijän ommaa kieltä. Sää ossaat kirijottaa sitä niin hyvin.

Me taijettiin mennä eilen jossain vaiheesa aika läheltä sua, mummua ja kuusta. Kerroin isälle sinusta. Sannoin, että Maijja on ihan hirviän taitava kaikesa kuvallisesa ja kirijallisesa viestinnäsä. Isä sano, että joo sielähän ne assuu, kyllä hän tietää. Ernoaki muistettiin, kun ohi mentiin.

Jaana kirjoitti...

Ihana teksti ja tunnelma! ja mummo ja kuuset ovat aina ihania!

Päivi kirjoitti...

Voiku taas nii ihana teksti :) Tuli ihan hymy naamalle.
Ommaa mummuani kävin viime periantaina kahtoon terveyskeskuksesa, toivottavasti se pääsee pian "kottiinsa".

Oikeen hyvvää joulua sullekki, Maijja!

violet kirjoitti...

Minä näin tämän lyhytfilminä.
Oli muuten hyvä filmi se!

barbro v kirjoitti...

Taivas kun tuli hyvä mieli. Ja sitten haikeus siitä, ettei itsellä ole samanlaista paikkaa, samanlaista ihmistä.

Malla kirjoitti...

Sullon kyllä ihan mahtava mummu. Voin nähä mielesäni kuinka sää, mummu ja kuusi matkaatte pikkusesa volokkarisa. Varmasti oli hurjan hauskaa.

maijja kirjoitti...

niina; =) minustakin on ihanaa, kun on sellainen mummu! Ja mummutuoksu, se on tosiaan taikatuoksu. Mutta entäpä mummupöly sitten - se on ihan erilaista kuin tavallinen pöly, se on semmoista tomua.

Saska; vai kirja! Mistä aiheesta minä sen tekisin? (on se tietysti yhdenlainen haave, mutta aika suureellinen, luulen)
Mukavaa joulua sulle ja mummullesi!

Sanna; oma kieli, hyvä kieli. Voi jos isäs tietää misä, niin ossaat poiketa kylähän joskus! Vaikka sitte välipäivinä :)

Jaana; Kiitos! Minä löysin itellekin kaksi pientä latvusta.

Päivi; Toivottavasti mummusi ei joudu joulun viettoon tk:ssa. Hyvää joulua myös sinulle!

violet; piti lukea uudelleen ja miettiä semmoisena täpäkäksi leikattuna pläjäyksenä ja alkoi ihan huvittaa, siitä tuli mykkäfilmi ja minä ja mummu keikkastiin puolelta toiselle kun käveltiin vuoroin mattojen, vuoroin kuusten kans :D

barbro v; toivottavasti hyvää mieltä tuli sen verran enemmän, että se peittosi haikeuden.

Malla; arvaa! Mulla on maailman paras mummu!

Riikka kirjoitti...

Kivoja seikkailuja mummun kanssa. Kunpa omanikin vielä olisi siinä kunnossa että autolla ajelisi ja kuusta hakisi....huumorintajuinen onneksi jaksaa vielä olla.