14.12.2009

Sunnuntaiksi sulkeutui kammioonsa



Viime yönä unessa osasin vähäsen levitoida/lentää ja kauppakeskuksessa tapasin mukavan pitkän miehen jolla oli leikkisä pikkupoika mukanaan. Pitkä mies ei ensin uskonut orastaviin lentotaitoihini, vaan nauraen väitti että olen vain hyvä hyppimään. Itse oli niin pitkä että ylsi hypätessään koskemaan kauppakeskuksen korkeaan kattoon (ja niin ylsin minäkin, kun lensin vähän). Meillä oli oikein mukavaa, kärtyiset remonttimiehet laittoivat uutta laminaattia kauppakeskuksen käytävään ja me hypeltiin niitä väistellen. Pikkupoika tuppasi olemaan remonttimiesten tiellä, oli liian pieni vaadittuihin hyppyihin eikä osannut lentääkään.

Välillä lensin ulkonakin, oli kullansävyinen ilta ja loppukesä. Sitten heräsin ja kirjoitin sen 10-12 sivua ja piirtelin sarjakuvaanikin, ei hassumpaa. Vietin päivän ketään tapaamatta, peiliin katsomatta, kynttilöitä sytymättä. Sunnuntai meni ja nyt on taas yö, aika lähteä lennolle.

Alkava päivä tulee olemaan 2h 29min pitkä, pakkasta luvassa 20 astetta. Syytä muistaa pukeutua lämpimästi.

8 kommenttia:

minja kirjoitti...

Musta on niin hienoa jos muistaa unensa ja osaa vielä kuvaillakin ne/kirjoittaa muistiin!
Niitä on hauska analysoida ja miettiä mikä mistäkin on peräisin :)

Pellon pientareella kirjoitti...

Kaunis, lupauksia täynnä oleva uni. On se päivä siellä lyhyt, aurinko täälläkin jo heti aamusta alhaalla. Saako niitä sun sarjakuvia joskus nähdä? :)

maijja kirjoitti...

Minja; niin minustakin! Heti aamusta riensinkin tulkintasivulle. Ilmeisesti mulla on asiat ihan hyvin, sillä lentäminen onnistui esteittä :)

Pellon pientareella; lyhyt on päivä ja lyhenee vaan, siellä etelämmässä valoa riittää tuntitolkulla kauemmin. Sarjakuvaa tulossa, luulen! Kunhan saan sen tehtyä..

violet kirjoitti...

Minä tapasin viime yönä miehen joka teki nalleja.
Hän oli hurmaava. Rakastuin hiukan häneen ja hänen nalleihinsa.

Meidän päivä on sentään n. 8.30-17 jotakin. Juuri eilen katselin säätiedotusta ja panin merkille nuo auringon nousu- ja laskuajat.

Pakkasta on -1!

14a4:n Hanna kirjoitti...

Hupaisa uni. Mä näin kans viime yönä jotakin, mutta en muista enää.

Päivä täällä 9.45-15.13.

Celia kirjoitti...

Minä näin yhteen aikaan usein unia, joissa en meinannut pysyä maan pinnalla vaan olin alati nousemassa ilmaan. Se oli aika ahdistavaakin, koskaan en kunnolla lentänyt vaan enemmänkin olin heikossa "hapessa" oleva heliumpallo.

Sarjakuviasi ois tosi kiva nähdä!

maijja kirjoitti...

violet; minäkin saatoin hintsusti rakastua pitkään mieheen... se oli rauhallinen ja hyväntuulinen. Hah, voi sentään, yksi aste pakkasta - - - meillä on 23!

14a4:n Hanna; minäkin näin viime yönäkin jotain hyviä seikkailuja, mutta ne unohtui jo ennen aamuteetä. Etelämmässä päivä on tosiaan PALJON pidempi, ja alkaa niin varhain! Täällä kirkastuu vasta noin 11 kieppeillä, arvioisin. Siihen saakka on hämärää.

Celia; tuosta ne unitulkintasivutkin puhuivat, että lentämisunissa tärkeää on se, onko tunnetta tilanteen hallinnasta. Se sitten juunou nääs muka symboloi elämää, tiiä sitte... :)

I am a citizen kirjoitti...

Unien muistaminen on hauskaa. Itse muistan onneksi uneni jopa monen vuoden takaa.

Ja todellakin, paljon päälle näillä pakkasilla!