10.2.2010

Yhteensä balanssi

Työskentelyssäni on tänä alkuvuonna paljon vapautta, jota parhaan taitoni mukaan kesytän. Yritän olla raottamatta rasian kantta liikaa. Huomaan välillä antautuvani touhuamaan irvokkaan intohimoisesti, päätökset ovat nopeita ja johtavat välittömään toimintaan: nyt leikkaan hiukset, nyt pesen nuo matot, nyt muuten tehdään animaatio. Kaiken takana soi vähän liian isolla Fatima Spar and the Freedom Fries, provosoin itseäni volyymillä, saan siitä jäseniini virtaa, saan aikaiseksi. Sitä kestää hetken, sitten balanssin vuoksi vaan venyn, pelaan parit pasianssit ja ihmettelen minne taas yksi tunti tai päivä putosi. Otan neljännen kupin teetä ja selaan toissapäiväisen lehden. Välillä vapausvakka ei ole kanttaan nähnytkään. Sitten taas: NYT - -

Tänään paistaa aurinko, on oikein keväistä ja touhukasta. Nyt syön appelsiinin.

15 kommenttia:

piilomaja kirjoitti...

Tuossa on paljon sellaista mistä tunnistan itsenikin. Kansi hukassa toisinaan ihan täysin.

Kirjailijatar kirjoitti...

Näyttääpä mielenkiintoiselta, kuvat siis. Olisi vaan niin hienoa tehdä animaatiota, tosin pelkään, ettei tämä minun luonteeni taipuisi tuollaiseen pitkäjänteisyyteen. Olen kamalan lyhytpinnainen ihminen. Onneksi töissä projektit ovat melko lyhyitä...vimmaisesti minäkin kyllä sitten teen, kun teen. Yhdessä päivässä voin kotona hyvin saada kuukauden tekemättömät työt tehtyä.

Sofia kirjoitti...

Ruudun tällä puolella tutun kuuloisia ajatuksia löytyy paitsi omasta, myös kämppikseni päästä. Ja se on jotain aika huippua.

Jonna kirjoitti...

Minäkin tunnistan näistä sanoista itseni.

maijja kirjoitti...

piilomaja; pelkään, että mulla useimmin kansi hövelisti levällään kuin järkevästi raollaan.

Kirjailijatar; ei tämä mikään pitkäjänteinen ja iso projekti ole, onneksi, tosiaankaan. Muutaman minuutin mittainen, mutta haluan kovasti tehdä kaiken ominpäin. Nyt jo tullut yllätyksiä vastaan, sekä teknisiä että toteutuksellisia että... mutta mukavaa on!

Sofia & Jonna; vertaistuki, paras tuki :-)

Tiina Tee. kirjoitti...

Olin juuri sanomassa vertaistuesta, mutta ehdit kommenteissasi itse ensin :D On se aina vaan niin lohdullsta kuulla, että joku muukin...

Celia kirjoitti...

Silloin kun vuokrasin työhuonetta, mun oli tosi vaikeaa hyväksyä se, ettei koko ajan voi, jaksa, halua tehdä töitä. Piti perustella itselle monta kertaa, että vaikka maksan vuokraa työhuoneesta, niin se ei pakota mua tuntemaan huonoa omatuntoa, jos en joka hetki ole "luomassa" . Varsinkin jos kaikki tekemisen ilo alkaa haihtua.
Tasapainon löytäminen on aika haaste.

ElsaIlona kirjoitti...

Oliko hyvä appelsiini? :)

Anniina kirjoitti...

Vertaistukea täältäkin! Tuntuu, että sitä joko käy aivan liikakierroksilla tai sitten ei edes käy, valuu vaan ja tuijottelee seinää. Kummaa tämä elo!
Mutta siis täytyy ottaa irti kaikki mahdollinen niistä tarmonpuuskista, mua ainakin aina pelottaa että ne ei jatku kovin pitkään ja pitää siis toimia kun vielä tohtii :)

isoinpapu kirjoitti...

"Irvokkaan intohimoinen touhuaminen" kuulostaa mahtavalta. Mä luulen että mullekin käy niin. Muistan nyt termin.
-mitä teet?
-touhuan irvokkaan intohimoisesti.
-selvä.

Alkoi heti tehdä mieli appelsiinia!

Anjuska kirjoitti...

Tosi mukavalta puuhalta kuulostaa. Minä olen kyllä kanssa hyvin lyhyen tähtäimen tyyppi, en tiedä, riittäisikö kärsivällisyys.

Kiitti musalinkistä, nyt soi täälläkin!

Outi kirjoitti...

Täälläkin takana saman tyyppinen viikko - lopputulos: olemme omakotitalollisia! Hurjaa vai mitä! Tervetuloa kotamakkaralle!

Olina kirjoitti...

Vertaistukea tältäkin suunnalta! Meitä on näköjään monia täällä:)

Pellon pientareella kirjoitti...

Nuorempana olin ihan täysin on-off (vähän niinkuin maanisdepressiivistyylisesti, tosin ilman diagnoosia!) -tyyppi. Nyt on ehkä vähän rauhallisempaa, välillä ihan liiankin rauhallista = laiskaa, löysää! Oikein haluaisin innostua sikana hulluna jostain ja touhuta kauheesti! No, tuleehan niitä välillä, itse asiassa...

scaredy-cat kirjoitti...

Mieletöntä kun mainitsit tuon bändin - olin unohtanut koko jutun, mutta muistin heti, miten hyvän keikan heittivät joitakin vuosia sitten Faces-festareilla. Silloin ei ollut rahaa levyyn ja harmitti - mutta nythän voin löytää sen uudestaan! Kiitos.