28.6.2011

Loikosillaan

Sen olisi voinut arvata jo viikko sitten:
ensin tuntuu, kuin jokin syväväsymysluukku raottuisi. Sieltä tulee raskasunisia öitä, vaikeasti virkoavia aamuja ja päivänokosia. Pitkään poskilla viipuilevat tyynynviirut. On satunnaista jomotusta, ehkä särkee päätä tai huokailututtaa. Tarve vetäytymiseen lisääntyy.

Kuume nousi viime yönä. Asunnossa lepää pysähtynyt ja uninen tunnelma.
Keitetään kuumaa, heitetään hiirtä, luetaan vähän. Ajatellaan omia ajatuksiamme ja lepäillään.
 


10 kommenttia:

leena kirjoitti...

Voi, pikaista paranemista. Kuuma juoma näyttää hyvältä.

piilomaja kirjoitti...

Hänellä on vaativa ilme.
Heitä se hiiri,...tana.

Ilona kirjoitti...

Joo, "nyt viskaat sen hiiren ja heti!"

Lepäilyä sitten vain hiirenheiton lomassa.

maijja kirjoitti...

Leena; hyvää se onkin, ja helppoa: muutama mustaviinimarjanlehti kuumaan veteen, tujaus hunajaa sekaan ja ääntä kohti. Nam.

Piilomaja & Iloma; kieltämättä tuima ilme, vaikka niin tuo vaikuttaa uni maistuvan hällekin.

Hanna kirjoitti...

Oi kissaa! <3

Kirjailijatar kirjoitti...

Voi että kun tykkään näistä kuvista. Mutten yhtään siitä, että olet kipiä. Pikaista paranemista siis sinne!

minja kirjoitti...

Voi :/ olethan jo parempivointinen?

Miu <3

maijja kirjoitti...

Hanna; Tavu on vähän reppana, kun on niin kuumia päiviä. Asunnossa nousee illasta +31 asteeseen! Kissa makaa enimmäkseen niiiiin pitkänä, kuin mahdollista, ja välillä ihan läähättää :-(. Onneksi silti vesi maistuu, ja vähikseen leikkikin.

Kirjailijatar; kiitos, ja terveisiä sinne kaivattuun kaupunkiin!

minja; kolmas sairaspäivä menossa, tuntuu että tauti on hiljalleen nujerrettu. Ihmeellinen tauti olikin, kuumeilua ja lievää mahatauteilua. Lepo tekee kyllä ihmeitä!

a n n e kirjoitti...

Ihanan auringonsäteitten sävyttämiä kuvia, tykkään.

maijja kirjoitti...

a n n e; ja mää tykkään susta!