Antaa avata itselleen ovia kaikenmaailman taloihin! Leikkii rakastumisen riskin reunamaastossa uhmaa uhkaillen. Kukkaron nyöri on kireä ja kapea trapetsi, mutta toisaalta oma maa - olisiko pehmeämpää alustaa pudota? Ja siis seinät, vähän vinot, olisivat juuri hyvät katseen valua ja etsiä kiintopistettä... Päätön, hännätön, aivan mahdoton ja ennenkaikkea varaton hölmö se täällä vähän maalailee mielikuvia kuin mikäkin talollinen. Unelmaa säästämättä, haaveilusta tinkimättä.
Nyt kuitenkin talot ja torpat sikseen, sillä on aika lähteä Tarun kanssa matkaan.
Ensin Helsinkiin. Sitten Tallinnaan. Lopuksi Pietariin.
16 kommenttia:
Ihanalta näyttää :)
No nyt sä olet päässyt jo pirttiin sisälle! Jännittävää. Unelmat ja rahat, vaikea yhtälö joskus. Mutta hyvää reissua kumminkin nyt!
Katseen valua! :)
Tehilla; minustakin!
Maija; juu, mutta eri pirttiin! Siitä unelmieni torpastakin oon uskaltautunut ottamaan enemmän selvää... Kiitos, reissusta tulee varmasti hyvä :-)
Evakkosiili; :-)
Näyttää kyllä NIIN IHANALTA! Haaveiden talolta...
Unelmaahan pitää ruokkia! Minusta on siis ihan terveellisiä tälläiset mökkihaaveet. Ja kun torpanemännyys onnistui jopa minulta, niin se onnistuu sinultakin jonakin päivänä.
Pietari, ah. Sinne tuntuu nyt monien tiet vievän. Minun Pietaristani on jo niin kauan, mutta muistijälki on syvä.
Minä haaveiln myös, mutta en ole vielä päässyt kynnyksen yli. Välillä totean, että ei tästä mitään tule ja hetken päästä unohdan sen. Ehkä se onnenpäivä tulee joskus, se kun asiat loksahtaa lähemmäs toisiaan. Kivalta tuo pirtti näyttää. Onnea unelmille!
Tuittu; olihan se tosiaan aikas ihana. Varsinkin pidin pihasta, käyskennellä siinä keväästä kevääseen. Tämä onkin vähänkuin haaveitteni talo, mutta kun olen, jukolauta, ehtinyt pahanlaisesti rakastua ajatukseen siitä aiemmin kirjoittamasti torpasta. Se on ihan erilainen, siis aivan uusi haave.
Liivia; unelmaa juurikin pitää ruokkia! Unelmia ei saa säästää unelmoinnilta, ei kaihtaa kaunistelemasta eikä harkita haaveilun kanssa. Järki on tarkoitettu toisaalle. Mun haaveiluani toki helpottaa se, että olen jo kerran ollut heitteillä hyvin heitteillä olevassa talossa. Ihan kelpo emäntä olin vuokralaisena - kerran sitten sille omalle talolle vielä.
Pietari on kiintoista ja tosiaan pinnalla nyt. Kiva mennä käymään, vaikka pyrähdyksemme sinne on pikainen ja täynnä tekemistä. Josko siinä silti ehtisi päästä kuusaalle kaupungista! Ensimmäistä kertaa meen myös Tallinnaan. Ajattele! Suomalainen, joka ei ole käynyt Tallinnassa... :-D
milla; tiedätkö kuka haaveesi omistaa? Sen saa helposti selville maanmittauslaitokselta! Toivon onnenpäiviä sulle sekä mulle :-}
Ai teillä on nyt se reissu! Näin ne asiat etenee. Muista pukkia eteenpäin myös sitä g-alkuista pikku juttua. Saisit siihen varmasti reissuillasi täytettä.
Oi. Haaveilla pitää. Täällä on yksi rahaton hölmö, kun piti mennä toteuttamaan se haave. Ja äsken poimittiin luumuja puusta hämärissä ja hanhiaura lensi yli naristen. Niinä hetkinä on onnellisesti rahaton. ;)
Hauskaa matkaa!
Oih, vihreä leivinuuni <3
Se on hyvä että unelmia ruokitaan, ehdottomasti!
hei, tässä on tarkennussanana "bless" ota se merkkinä ;)
Hyviä reissuja, hupsu haaveilija! Minusta kuuluu taloja vähän hassusti ja hölmösti armastaa. Arvaa mitä tein koko kesän? Haaveilin hylätystä huvilasta järven rannalla. Pihassa on herukoita ja kuisti on laho, mutta talo on muuten hyvinvoivan näköinen. Sen omistaa vanha täti, joka käy siellä Helsingistä taksilla (!) päiväseltään silloin tällöin. Ajattelin yrittää pelastaa sen kunhan tulen takaisin Suomeen.
Uunissa on samaa näköä kuin Janssonin mörössä.
Sanna; sitä G:tä itseään tämä nyt on, kiitos sun! :-)
morso; sinä onnellinen hupsu hanhiauroinesi.
Pilvitarha; selkeä kannusteviesti google-konsernilta! Merkitään kirjoihin!
Anniina; vau. Pariisitar ottakoon yhteyttä tätiin heti palattuaan Suomeen. :-)
piilomaja; eikös vaan olekin! Ehkä uusi omistajatar sais suun hymyyn...?
Lähetä kommentti