Niinkuin parta kasvaa puut tuntureidensa rinteillä.
Hassun, ihanan ja järjettömän kauniin näköistä joka suunnassa.
Toveri tiiraa videokameransa silmään katsoen: nyt tää homma alkaa repeen käsiin!
Tarkoittaa maisemaa.
On alkanut elämäni neljäs retki jäämeren rannoille.
8 kommenttia:
ai ihanaa! mä haluan sinne kans vielä joskus. pohjoisin paikka on mulle Utsjoki missä olen käynyt. mutta Jäämeri se vasta olisi poikaa.
miksi muuten sanotaan poikaa, miksei tyttöä?
Jäämeri se vasta olisi tyttöä!
Minun haavepaikkani. Sinne vielä menen joskus.
En malta odottaa lisäkuvia, tuleehan niitä vielä, joohan!
mikä valo, mitkä värit! Olen käynyt kahdesti jäämerellä ja aina voisin mennä uudestaan. Jos olisi sellainen autiotupa ja naapureina vain lokkeja, ja ruokaa riittämiin muutamaksi viikoksi niin olispa aika ihanaa.
Jäämeri... sinne on mun sydämeni jäänyt. Jos jonnekin voisin muuttaa niin sinne rannalle.
Outi; en voi muuta kuin suositella. Kyllä se on niin tyttöä ja poikaa!
Malla; tulee :)
Anniina; minä myös, en voi ajatella muuta kuin paluuta. Nyt on tosin syntynyt uusi unelma: jäämerta sekin, mutta pohjoisesta käsin...
Siina; ymmärrän kuule vallan mainiosti mitä tarkoitat!
No niin repeekin silmissä! Ihana tuo jäämerikuva. Minunkin on pakko päästä joskus tuonne, siis talvella. Kesällä olen käynyt, mutta se on ihan eri.
Oi upeus! Kiitos kuvista.
Jäämeressä on jotain niin romanttista ja kaihoisaa. Minä en lappi-ihmisiä ole, mutta Jäämeren rannalla olis kiva käydä vilkuttamassa.
Tuo jalkakuva on paras mitä on ikinä nähnyt. Siinä on kaikki täydellisesti kohillaan.
Lähetä kommentti