13.2.2012

Roadmap

Outo hedelmä hauraassa säkissäni menin eilen vieraaksi sairastupaan. 
Säihkyvin silmin, tulehtuneita aivokalvoja värähtämättä
minä annoin Sannalle granaattiomenan ja männynkävyn, 
hän antoi minulle kirjan ja hapankorppua.

Uusi graduopas - melkein maisterin entistä ehompi niksikirja

Niin se ystäväni on, niin se on,
että en ole kulkenut suorinta tietä, 
että eksymättä en löydä perille,
että kiitos, kiitos, kiitos, parane pian ja terveisiä sivulta 49!

8 kommenttia:

Sanna kirjoitti...

Suorinta tietä kulkeva ei yleensä näe sivupolkujen salaisuuksia. Joten eksy ja poikkea sivupoluille, laita joskus tekstiäsi luettavaksi vähän-yli-maisterille.

K I I T O S itsellesi, seurassasi oli hauska sairastaa. Mietin paljon monia sanojasi ja suunnittelen käpyjen keräämistä hautausmaalla.

Nyt palaan taas makuuasentoon, koska pystyasennossa alkaa taas heittää päässä. Seuraavalla ylösnousulla halkaisen granaattiomenan.

M I I S I L I I S I kirjoitti...

Lämmin teksti ja sai hyvälle mielelle, vaikka ulkopuolisena lukaskin!:)

Birgit | taulu ja tapetti kirjoitti...

Parane pian terveiset minulta! Juha Hakalasta jos on kyse, niin käy myös viihteestä, hyvä. Heitän sinulle Blogissani haasteen!

maijja kirjoitti...

Sanna; toivottavasti voit jo paremmin! Ja toivon myös, että hedelmä oli hyvä ja virvoittava.

Maiju; kiva kuulla! Kiitos :-)

Birgit; se oli siis Sanna, joka sairasteli, mutta ehkä hänelle välittyy toiveesi tästä. Juurikin Hakalan opus, ja oikein hauskasti kirjoitettu. Kiitos myös haasteesta! Koitan keksiä kahdeksan asiaa :)

Elina kirjoitti...

Oli viime sunnuntai. Istuin ruutupitsiliinaisen pöydän toisella puolella. Sanna suositteli blogiasi minulle.
Nyt tulin kotiin. Avasin koneen. Täällä oli käynyt yksi toinen ystävä. Ja jättänyt blogisi auki. Siinä tuo kuva pitisruutuliinasta ja granaattiomensta. Kiitos, sain siitä puolet.
Alan varmaankin käydä kylässä myös täällä.

maijja kirjoitti...

Terve Elina! Lämpimästi tervetuloa langoille. Toivon, että hedelmä oli maistuva, ja että kuulen sinusta vielä :)

Johanna kirjoitti...

Hymyilyttää. Toivon kirjalle pitkää kiertomatkaa.

Anonyymi kirjoitti...

Pianistimestari Neuhaus totesi, että
"Pisin tie on lyhin tie" puhuessaan pianonsoiton oppimisesta ja opettamisesta.

Semmosta se on joskus graduntekokin. Ja moni muukin asia, minusta.

Ensimmäistä kertaa blogissasi, jostain toisesta blogista tänne kliksuttelin. Mukavalta näyttää - lumiveistoksia ja kaikkea!

Lempi Sveitsistä