9.1.2009

20 päivää taaksepäin


Ovessahhii lukkee viellä että Karjalainen - Suomalainen ja mitä se tuohhii kynnys ja aetan ovi niin tutusti virnuelee. Mittee? Siis mitäkä, tuonneko tuvan pöyvälle se minu kukkapurkkihi jäi? Voe. Ossaavatkohan net lämmittää ja tajuavatko tehä valleja ollensakkaan kohan lunta tullee? Tae toevottavasti sielä sentään joku tajuvaa tilikitä net ikkunat ku palopoijjaitten jäliltä jäevät pumpulit laettamati!

Kaet net sentään sielä saunnoo ja jonku sanan joskus hilijokseen sannoo? Kaet sielä vielä jaffa-auringon alla nehhii kellon kultaiset linnut laulaa ja joskus sävelratio soi?



Siitä on nyt 20 päivää, kun käpäisin heitteillä. Keväällä, kun muutin pois, oisin halunnut ottaa yhden kiehtovan metallisen häkkyrän (kaiketi jonkunlainen kukkateline? pidettiin siinä kenkiä) omakseni. En vihtinyt varastaa enkä kehdannut pyytääkään, kun sain sen kaapinkin melkein silkkaan kiintymykseen vedoten. Sinne jäi häkkyrä, ja nyt näkyi seisovan tyhjän panttina kuistilla. Oiskait sen voinut siitä kähveltää, jättää vaikka vitosen ja terveisensä, mutta en sitten kuitenkaan.

No, tottapa net sillehhii häkkyrälle jotahi käyttyä keksii tahi sitte se vielä joskus lähtee maalimalle ja eksyy lappiin - tiiä vaikka vielä tavatahan senhhii kansa.

12 kommenttia:

Liivia kirjoitti...

Hyvät naurut! Kiitos.

Anonyymi kirjoitti...

ihanasti kirjoitettu! ::D

eiks noi huonekalut sitte ollu sun? O.o

Hilja kirjoitti...

Mahtava murre! Minä tykkään.:)

Sanna kirjoitti...

Hei jotenki arvasin, että oot käyny Heitteillä. Ja jotenki eevakilpimäisestä tekstistäsi tuli haikea olo, sellainen, kun kevätaurinko paistaa ja vesinoro valuu rännistä tiptip, ikkunat on pölyssä... huoh, oot taitava. Millon kirjotat kirjan? Voisko se olla kuvakirja?

viena k kirjoitti...

no sitäkaet se minähhii, että kaet joskus toesillensa runon lausuvat eli ovat sitte lausumati. mutta ettää jonhhiilaesta elämätä oesi.
(ps.laettasitko joskus hamassa sen missä miehet ratsastaa-viteon minulle? olisi sitä lenheeti silimäellä iltosin..)

an kirjoitti...

Meilläkin pumpulit ikkunoiden välissä, ja ikkunat kakkasia kun ei raaskis hyviä pumpuloita poistaa pesuoperaation vuoks.. Voih. Asuukohan siellä Heitteillä nyt ketään? On muuten hieno tuo nimikilpi, Karjalainen ja Suomalainen, hih!

17 neliötä kirjoitti...

Heh, ja oih. Tulloo ikäävä sitä kessee ko mansikoota pojmin Soonenjovella.

maijja kirjoitti...

Liivia; ole hyvä!

Anonyymi; no se kaappi ei ollut minun (nyt siis on, jee!) eikä häkkyrä. Joitain muitakin juttuja oli talon puolesta, ja aika paljon myös jätin sinne tavaraa.

Hilja; no ka niikkaet se minähhii tykkövvään!

Sanna; voi kiitos ihanista sanoista! Kirjan - toivottavasti joskus, mutta tuskin koskaan. Eh. Noissa 12x2008 joulukuun kuvassa näkyy talo, vähän odottelin että joku arvais ;)

Viena k; laetan! ja runojahhii!

An; Sepäse, tilikehtiminen on aikamoinen homma! Heitteillä asuu (tai paremminkin yöpyy) nykyään tietääkseni yhden kulttuuriprojektin osallisia: teatteriohjaajia, koreografeja, tanssijoita jne.

Niin ja minä olin siis se Suomalainen, Inkeri Suomalainen ;)

17 neliötä; minulla kaet tullee ikävvä kessää ylipeänsä!

Malla kirjoitti...

Ihana kirjoitus, ihanat kuvat ja iiihana pipo!

Sanna kirjoitti...

Blogisi piristää päiväni! Edellinen kuvapostauksesi oli mieletön. Kiitokset siitä.

Anniina kirjoitti...

Oi, on varmaan hurjaa käydä vanhassa kodissa kurkistelemassa. Monenlaisia tunteita heräisi ainakin minussa.
minkä alueen murretta tuo on? Hauskaa!

maijja kirjoitti...

Malla; kiitos - pipo on kyllä vähän hassu, mutta aika ihana silti.

Sanna; Kiitos pirteästä palautteesta :), tulin hyvälle tuulelle!

Anniina; oli tosiaan hurjaa. Yllättävän iisit olot kuitenkin, no panic.

Eekkaet se minä tiiä misä näen puhutaan, kaeketi kaenuusa ja muutehhii ijäsä ja koellisesa - met puhuimma näen sen vienan kansa :)