Aamupalapöydän yli vaihdettiin isoja ajatuksia Sannan kanssa. Muuten kivvaa, mutta leikki jäi kesken, kun Sanna piti laittaa junaan. Minä menin mehtään.
Minun suo.
Se on enemmänkin: myös pieni tiheikkö, pieni kangasmetsä ja kaunis rantapenger.
Kansallisena päivänään lipui pienen joen pienessä sulassa joutsen.
Termospullossa teetä ja lasipullossa punaista maitoa, tortunmurut lahjaksi metsän pienille eläimille.
Myöhään iltaan istuin ystävän kanssa salvian suojapiirissä ja ruusuteen tuoksussa.
Onnellinen mieli ajattelee yhä: kaikkien aikojen paras itsenäisyyspäivä se oli.
10 kommenttia:
Onpa kauniita kuvia! Ja kauniilta kuulostaa myös päiväsi.
Ihana ilmestys ollut sulla itsenäisyyspäivänä.
Aika maagiset kuvat ja tunnelmat. :-)
Kirsikka; kiitos. Kaunis se oli.
Merja; eikö! Ja siis vielä täällä, napapiirillä ja aivan yksinään. Melkein tuli harmitus sen puolesta, mutta jospa se tietää mitä tekee.
Suvi; olimmepa samaan aikaan linjalla, en ehtinyt sua noteerata. Sopivasti magiaa ja mystiikkaa, sellainen oikeastaan inspiroi just nyt. Voi että, oli mahtavat ne eväät metsässä: tee oli savuista Lapsang souchongia ja ihanan kermainen maito siihen ja sopivasti kylmenneet tortut... mmm...
Oi, miten kaunista. :)
Kuvat, etenkin alempi, ovat mykistäviä! Wau.
Oli se, parhaista parhain päivä. Ja joutsenenkin sait nähdä. Oioi.
Mitkä kuvat!
Kiitoksia kommenteistanne! Ehkä joutsen on jo joko lähtenyt, tai sitten jäätynyt kiinni jaloistaan...
Lähetä kommentti