Ota kannu. Pistä sinne banaani, pistä puolikas tuore ananas. Tee niistä soossi. Laita siihen kookoskermaa ja kookoshiutaleita, vähän sokeriakin. Surraa sekaisin. Jatka maidolla notkeaksi pirtelöksi.
Kaada piña colada lasiin, vie lasi parvekkeelle, ota valokuvia. Juo koko kannullinen ja mieti: 1. ensi kerralla riittää puolikas banaani 2. kestäisi olla enemmänkin kookosta 3. että ainako se pitää näitä pirtelöitä valokuvata.
Koosta kuvareportaasi. Mieti: mitä seuraavaksi.
5 kommenttia:
Kookostakin voisi tosiaan käyttää. Ananaksesta en tykkää, tulee mieleen pilattu pizza. Näitä lisää, aina vaan!
Voi kuule kyllä pitää! Koska arvaas mitä: eilen tein pirtelön, johon tuli salaattia ja banaania (muunmuassa), enkä olisi kyllä ikinä tehnyt ilman sinun pirtelöitä. Ihan hyvää se oli, vaikka banaania olikin liikaa. Kuule mullistava elämys minulle, kiitos sinun!:)
(Kookokset jätän Pellon pientareelle ja otan puolestani ne ananakset.)
Mulle kelpaa tuore ananaas, banaani, vaikka vähän kookostakin. Vesi tuli kielelle. Mitenkäst sais tän sitku-elämän loppumaan, ryhtyisi toimeen. Oikeesti, ilman näitä sun houkutteluja en varmaan koskaan. nyt se on taas askeleen lähempänä. Eli jatka vaan.
:)
Minä voisin tuon tehdä. Sitten menisin kuistille. Kuvaisin villiä pihaa. Ottaisin kirjan mukaan. Lukisin ja joisin. Joisin ja lukisin.
Pellon pientareella; heh, ajatus pahasta pitsasta on toki luotaantyöntävä, mutta mietipä tuoretta ananasta! Sehän on ihanaa! Aivan toista kuin äkkimakea säilyke.
Olina; pitää, pitää. Mahtavaa kuulla että olen innostanut jonkun nestemäisen ilosanoman ihmeelliseen maailmaan!
morso; :) kiitos palautteesta, jatkan. Ja sinä Morsolainen lakkaat sitkuttelun pirtelöiden suhteen ja aloitat nytkuttelun!
Kirjailijatar; tee ja lue ja juo. Kannatan! Ja kuvaa myös. Ja kirjoita.
Lähetä kommentti