23.10.2010

Aina kaikki järjestyy

Ihastuin taannoin yksiin mustiin keinonahkasaappaisiin. Ne oli muodikkaat, halvahkot, seksikkäät ja luullakseni halusin haluta ostaa ne. Ihan hyvin voisin olla sellainen, jonka jalkaan tuollaiset saappaat istuu moitteetta. Ne olisi tosi kelvot kengät pintaliidellä pitämään hauskaa, pikkujouluaika tulee ja kyllähän sitä tällaisia tarvitsee, musta aina muodissa ja niin edelleen.

Korko oli kuitenkin vähän liian siro, ei riittävän kiilamainen ja vei ajatukset liian kauaksi pois siitä, mitä halusin. Siluettini saappaissa oli oikein vaikuttava, mutta etäinen. Materiaali oli arveluttava, samoin laatu, hyöty, tarve. Siis paljon mietteitä saappaista, joita kuitenkin aina palasin katsomaan. Kiikuin päätöksenteon hankaluudessa; onnistuin luomaan ihan oikean ongelman. Ollako vaiko eikö.

En sitten ostanut niitä.

Merkillepantavan nopeasti tuon keinonahkasaapasepisodin jälkeen löysin kirppikseltä lapikkaat. Ei mitään muuta arveluttavaa, kuin hinta: 3e. Joskus niitä on niin vaikea uskoa.

12 kommenttia:

Jonna kirjoitti...

Sellaista se on. Asiat loksahtelee kohdilleen. Minäkin kyllä miellän sinut blogisi perusteella kuitenkin enemmän lapikas- kuin pintaliitosaapas-tyypiksi.

Voi, kun minäkin saisin omat lapikkaat...

Tuija kirjoitti...

Minä tahtoisin supikkaat, mutta löydän aina vääriä sellaisia.

a n n e kirjoitti...

Oi mikä löytö!
Oi mitkä lapikkaat!

a n n e kirjoitti...

Jäi sanomatta.

Tuo tunnelma ensimmäisessä kuvassa. Oih,
kuin sadusta.

b. viuluntarkastaja kirjoitti...

Minä katsoin kuvaa ennen kuin luin tekstin, että totta kai, lapikkaat. Melkein väitän nähneeni täällä aiemminkin lapikkaat, niin hyvin ne sopivat kuvaan, siis sinuun.

sari kirjoitti...

lapikkaat on huisin hienot!

Kirjailijatar kirjoitti...

Ei ole totta! Lapikkaat olisivat niin hienot ja miten paljon paremmat ne ovat kuin ne muotimustasirokorkosaappat. Sinä olet lapikas, ehdottomasti!

Anonyymi kirjoitti...

Mustat muovivehkeet saa hyvillä mielin unohtaa.
Näitä ei. Minä olisin maksanu näistävaikka kymmenkertaisenkin hinnan mutta onnittemut tietysti siitä ettei tarvinnut!

Mietin miten ekkkksoottiset nuo TÄÄLLÄ oliskaan!

maijja kirjoitti...

Jonna; Täällä pohjolassa noita toisinaan tapaa kirppiksillä, mutta yleensä niillä kyllä osataan pitää ihan ruokotonta hintaa. Minä tein siis priimalöydön :-), toivon sulle samanlaista.

Tuikkis; sellaiset tanhutossut, lyhytvartiset? Nekin ois kivat. Minkälaisia vääriä löydät?

a n n e; eikö olekin löytö!

b. viuluntarkastaja; oot oikeassa ;-), nämä on jo toiset mulle. Tai ensimmäiset on enemmän semmoiset mummokengät, ei tuollaiset "aidot vanhat" paksua nahkaa olevat. Kuvakin jossain: http://2.bp.blogspot.com/_J2rH1iZBs2w/SZHQXTOZHQI/AAAAAAAABZ4/a8RtKHcP0dI/s1600-h/10.2.092.jpg

sari; niin minustakin!

Kirjailijatar; tosi paljon paremmat, vaikka käyttökohteet on kyllä ehkä erilaisia. Toki noillakin voi mennä pikkujouluun, varsinkin jos on pukki, muori tai tonttu!

piilomaja; rehellisesti sanottuna: ensimmäinen ajatus, kun olin nähnyt hinnan mutta en vielä tarkastanut kokoa, oli että minä myyn nämä ruokottomalla voitolla jossain huuto.netissä tma. Mutta sitten, mikä onni, nehän onkin mun kokoa! Olis varmaan tosi eksoottiset ja herättäisi keskustelua siellä! Moni saattaisi tulla jututtamaan kenkiä. Paitsi ne naiset, joista oot kirjoittanut, ne puhuis kengistä kans mutta ilman että oisit mukana, pahoin pelkään.

Marianne kirjoitti...

Kivat tutut maisemat!! Nii juuri. Mullekin sopii mukavemmin ne lapikkaat kui pintaliitokengät. Ja jos pintaliidän nii usein lapikkaissa jos siis on talvi :)

Tuittu kirjoitti...

Hyvä päätös ja aivan mielettömän kaunis ja mielenrauhainen ylin kuva <3 <3 Huoh!

maijja kirjoitti...

Marianne; :-) Pintaliitelykengät on usein aika kylmiä, ovat niin muovisia. Lapikkaissa tarkenee!

Tuittu; kiitos!