30.6.2010

Satunnainen lomailija


On taas viisi yötä keskikesään, mutta väärinpäin. 

Tämä lämpö, valo, Tatsuna ja sen suoma vapauden tunne saavat arjen tuntumaan typerältä idealta. Kuka hiivatti haluaa tehdä töitä kesällä? (kuka hiivatti haluaisi syödä kaurapuuroa koko talven)

Alavalinnan etuja odotellessa istun orrellani. Etusormella painan sälekaihtimia lysyyn kun katson ulos ja ajattelen: kerran koittaa minullekin lomalaisen kesä. Sitäpaitsi toistan että en, en ole ronkeli. Lomaksi riittää ihan vähäkin: bingota ystävän kanssa, niinkuin tänään.

Ehkä lomantunnun voisi nipistää vielä vähempäänkin. Nukkua pää sängyn jalkopäässä? Syödä vähän outoja ruokia, uida edes vähän, mennä jonnekin minne ei muuten menisi? Mennä katsomaan pesäpallo-ottelua ja lukea joku aivan satunnainen kirja, pukea ei-arkiset lomalaisvaatteet, tehdä hasuiset lomalaisletit ja laittaa vaikka heinä hattuun. Silti herätä kuusi kolmekymmentä.

On lomaa olla hyvässä seurassa, lomaa olla ulkona, pihalla, kartanolla, katsoa maata ja olla taivaan alla. Välillä nostaa kytkintä ja välillä painaa jarrua. Välillä painaa töitä ja välillä nostaa hattua.

On lomaa olla hyväntuulinen. 
Tänä kesänä hengitän hyvin. 

Onhan minulla lomaa.


- - - -

Loppukevennys: tein sen hupijutun taas :-) Mustalla saapuneet ja harmaalla lähetetyt. Mielikkini on numero kuusi! Ja entäpä seiska sitten?


1. Mitä sanoisit, jos kumppanisi olisi ollut uskoton?

- Mikä son täälä tapana?
- Ok :-)




2. Mitä sanot aina parhaalle ystävällesi?

- Vieläkö oot elävien kirjoissa?
- Joko saat tänään polttarikutsukirjeet matkaan?




3. Mitä sanot ensimmäisenä, kun ystäväsi on joutunut bussin yliajamaksi?

- Hei! Performance was good and i'm here.
- Hahaa!




4. Mikä on ruminta, mitä voisit sanoa vihamiehellesi?

- Ihan hyvin kai. 
- Pääsittehän ehjänä kotiin?




5. Mitä äitisi sanoo ennen kuin menet nukkumaan?

- Hööh ja olis ollu noin koria ilimaki.

- Vointi hyvä.

6. Mitä huutaisit, jos voittaisit miljoonan?

- Whee, pränpränprääääääään!
- I'm extra-sweet, I know.




7. Mitä sanoisit Jumalalle, jos tapaisit hänet?

- Tosi huonosti oon saanu levättyä.
- Jään tänne.




8. Mitä haluat kuulla kaikkein eniten?

- Uhraan hyvinvoinnillesi, repolainen!
- Elossa ollaan!




9. Mitkä tulevat olemaan viimeiset sanasi?

- Toimiiko hyvin?
- Onx siel huisii eli nastaa eli metkaa eli hubaa ? ? ? 

 

1. Ota kännykkä esiin.

2. Valitse saapuneet viestit.

3. Vastaa kysymyksiin saapuneen viestin ensimmäisellä lauseella.

4. Kysymys 1 - ensimmäinen lause ensimmäisestä viestistä.

5. Kysymys 2 - ensimmäinen lause toisesta viestistä, jne...

21.6.2010

Turpakukkula


Mentiin rakentamaan muistojen valtavaa rakennusta mutta tulikin suunnitelmien valtava muutos ja tulevaisuusgeneraattori. Lasten lähdettyä istuttiin iltaa ja pidettiin tulta, minä mietin että kimalainen lähellä on yhtä suuri kuin lintu kaukana. Mietin paljon muutakin. Oli kaunis sää ja jotenkin mielekästä.

Kannattaa käydä: ARS Kärsämäki.


Yhä on kuumetta ja nyt myös himo maalata ihan tohkeissaan! On joku tarve tällaiselle mystiselle runsaudelle, värille, eräänlaiselle läiskinnälle. Vielä viisi yötä keskikesään.

19.6.2010

En tainnut ottaa yhtään kuvaa.

Tie sonnalla kynnän Suomea. Oli ensin Oulu, tänään yksi toinen, kuume pesii mutta silti huomennakin starttaan. Kakofoniseen tilaan repsahtanutta kalenteria katsoessa tekee mieli sanoa kuin se yksi maahanmuuttajamies kerran kainuulaisen pitsapaikan luukulla yön pikkutunneilla: voi heleveti tätä elämätä.

- - -
Töissä yksi mies kysyi, josko kaulani on purtu, kun olen sen huiviin verhonnut. Vastasin: ei ode dadsun gaulaan asdi ehdidyd puraisda, vaikka olisi pitänyt: kysyisitkö tuota jos olisin naimisissa tai jos minulla olisi lapsi? Olenko jotenkin vähemmän aikuinen kun näin ei ole? Eihän minulle saa puhua kuin pahaselle teinille. Ei. 

No, se siitä.
Tai ei sittenkään! Paasaampa lisää tähän teemaan. 

On nimittäin vähän outoa, että toiset voivat kulttuurisesti ymmärrettävän kaavaa rikkomatta ostella kokonaisia taloja, kultasormuksia, metallinhohtoisia kulkupelejä ja tehdä lapsia, ottaa vaikka vastuulleen ties mitä rottweilereitä. Siihen ei tule puuttua, mutta kun 25-vuotias vakavarainen, itsenäinen ja päättäväinen nainen tahtoo datsunin niin jo napsahtaa työkalupakit auki. Kuulkaas kun ennen auton hankintaa tulee olla tietoinen esimerkiksi siitä, että on kaikenlaisia maksuja kuten vakuutuksia, on autovero ja sekös vasta maksaa, siis autoissa kannattais suosia saksaa, ja ylipäätään tulee kalliiksi jos peruutan sen pahki tai rengas menee puhki tai jos pintaan pukkaa tuota siis kato ruostekukkaa ja sun järkes nukkuu hei haloo kukkuu. 

- - - 
Kai sitä tulisi olla kuin prinsessakakkuvictoria, hymyillä ja mennä naimisiin. Mutta kahvitauolla minä sanon: miks anoppi ei saata sulhasta? Entä jos kuninkaallinen saa kehitysvammaisen lapsen, tai lapsen joka on ihan reikäpää eikä vaikka opikaan hienoille tavoille? Jonkun joka ei haluakaan pelata tennistä ja rutsata kruunupäitten kesken.
- - -

Auton nähtyään on aika toisen näytöksen, 
joka lyhennettynä:
-Myy?
En myy.
-Mikä on syy?
Rakkaus.
-Niin, niin se on helvetin hyvä pakkaus, mulla oli tämmönen vuonna seitkytviis...
Jaahas, oletkin datsunmiehiä siis.




No, kuumeinen tässä nyt vähän ruoti tätä elämätä.
Että royal datsun, true love.

15.6.2010

Pikainen heihei


Vain kuukausi sitten olin Italiassa, muistatteko, silloin Suomessa oli helle eikä tämä tämmöinen. Nyt olen arjessa. Toimistotyöläisen kello neljän rytmittämässä elämässä, jossa lomaksi riittää yksi vapaapäivä keskellä viikkoa, jos ei ole ronkeli. Siispä starttaan vaununi ja lähden näyttämään Tatsulle Oulua ja Oululle Tatsua! Aion rentoutua. Präään, präääään!

(kuvan vaunut eivät liity tarinaan eivätkä pärinään, vaan yhteen toiseen asiaan, jota kaiketi voisi myös työksi kutsua ja johon tämä vapaakin varmasti pitäisi upottaa ja joka on silti vielä vähän salainen)

9.6.2010

Datsun


Miten monta kertaa olen kirjoittanut päiväkirjaan datsun, sanonut datsun, huokaillut datsun? Ajatellut: datsun. Olen ollut ensin että "haluan vain talon, työhuoneen, kasvihuoneen, kissan ja datsunin", sittemmin: "haluan vain olla rehellinen ja datsunin". Epätoivoissa olen ollut että "mää ostan sen mustan/vihreän/sinisen/saamari vaikka sen punaisen datsunin". Olen mennyt Mänttään asti koeajamaan datsunia, miettinyt että eikait mattamustan spraymaalin alle kätketty ruoste voi olla niiiin paha juttu ja miettinyt että on se. Itkenyt maitojunassa matkalla takaisin ylös. Kuiskannut aina silti: datsun.

* * *
Sitten yhtäkkiä osui ja siitä asti olen ollut että "Mää ostin datsunin, MÄÄ OSTIN DATSUNIN! MULLA VIHDOIN  ON SE  D A T S U N !" Kotona sanoin: "nytpä mää laulan teille datsunilaulun" ja isä siihen että "se taitaa olla onnellinen siitä datsunistansa".

On se. Minä rakastan sitä, olen onnellinen siitä, tunnen lempeyttä ja äkillisiä hellyyden puuskia sitä kohtaan. Tarkastan, että se on yhä minun ja yhä tallessa. On se. Se on unissakin. Minä vitsailin putsaavani sen pumpulipuikoin ja sitten putsasinkin, hehe, kaikkea sitä. Puleerasin koko pyhän.

* * *

Ja tähän loppuun oon vielä ihan että jos näättä minut ja sen nopian nelipyöräsen karkkipastillin, niin tulukaa hymmyilemähän! Tiiä vaikka olis pirtelöpullot hanskalokerosa ja otettas ryypyt ja mentäis sitte ajelulle. Joo :-)

4.6.2010

se yksi päivä

Pikkuinen bonsain ruppana pukkaa kukkaa ja hätäisesti Milanosta mukaan nyherretyt neidonhiuspuun oksat juurta. Minä piirrän ja on kesä.

Eilen toteutin yhdeksänvuotisen unelman. Olen naurettavan onnellinen ja on kesä.