Kesämaata

Olen ahkerasti potkinut parakkini pihalta viimeisiä jääkalikoita pienemmiksi ja edistänyt näin kevättä. Tuntuu toimivan: viime viikolla maa oli jäinen, alkuviikosta loskainen ja märkä, mutta tänään sula! Joka puolella näkyy jo paljon kesämaata.

Yksi kerrallaan he käyvät tutuiksi: kollegat, siistijät, keittäjät. Oppilaat. Janina, Janita, Juulia, Julia. On niissä sittenkin eroa, vaikka paperilla ja ulkoisesti kaikki näyttivät samalta.

Pienet ihmissyöjät ja minä, kova pala.

Ranta on jäässä -  vaan ulappa sula.

Eloonjäämisen johtopäätelmä

Olen ajanut näymmä vain toisen kainaloni.

Että tää on tämmöstä nyt.

Selvisin kuitenkin ensimmäisestä viikosta.

Selviän siis seuraavistakin.

Kahdeksan

Kiitos Birgit! 
Tässä kahdeksan isoa asiaa, jotka on kaikki totta.

1 

olen haikein mielin jättänyt työni farkkukaupassa, koska

2

lähden tänä viikonloppuna pitkäksi aikaa veks ja

3

edessäni on kevät meren rannalla

4

kuvisopena!

5

olen siitä tietysti iloinen, tottakai, tottakai, mutta

6

pidän kuitenkin kodin ja mielen Rovaniemellä, sillä 

7

en ole vielä yhtään sujut tämän kaupungin kanssa.

8

lause, joka on koko alkaneen vuoden pyörinyt mielessäni:

MANNERLAATAT LIIKKUVAT.

_________________________

Horisontti kännykän kameran mukaan

Parkkipaikka. Tässä ilmeisesti lisäksi tavoiteltu kuvallista ylistystä aurinkoiselle, jumalaisen  valoisalle ja kauniille kevätalvipäivälle.  

Veistämiäni jäneksiä, vasemmalla yksinäinen, runollisesti tuulta nuuskiva pupu ja oikealla kimpullinen pupunpäitä. Näitä on kiva liittää portfolioon ja antaakseen kuvaa lumiosaamisestaan!

Maijja ja muuan James yllästunturin huipulla. Tuulee niin että lähtee leuka päästä?

Veistänyt: jäneksiä

Olin lisää siellä Ylläksellä.

Veistin hillittömästi jäneksiä ja jumalauta että olen saunonut. Eikö mikään riitä, ei.

Mitä unohdin ottaa mukaan: kameran ! ! ! ! ! !

Onneksi puhelimessa on jonkunlainen. 

Olisi paljon kerrottavaa.

Alkuun vaikka se, että häntäluu on kipeä saunomisesta ja yksi kokonainen nurkka kropasta hellänä myös, kun pölähdin rinteessä. Iloista kipua siis. Muista ylläs-asioista mainittakoon matka moottorikelkalla arktisiin oloihin, tuulta 24 m / sekunnissa ja leveät hymyt.

Veistoksiamme löytyy nyt siis paitsi luontokeskus Kellokkaasta, myös aurinkohisseiltä sekä hotelli Saagan edustalta.

Maailman onnellisin Maijja

 

Kaikki on ollut ihanasti.


Päivän raukeus jäsenissä,
savupirtin hämärässä
ruuan kypsyessä avotulella
revontulitaivaan alla
sitten saunassa, lumienkelinä hangessa
ja taas löylyssä sulaessa hiutaleiden


ei halua mitään muuta kuin olla suomalainen.

Opettamassa veistoa Ylläksellä

Luontokeskus Kellokkaan pihasta löytyy.
Minä ohjasin muuan Pirjoa ja hänen metsoaan.