31.10.2011

Lokakuun viimeisenä aamuna


Ti Kuan Yin - oolongia Röstrandin Swedish Grace -mukista.

On kaunis, rikas valo ja tuoksu. 
Kissa, joka on ihan lääpällään minuun.
Sanon sille: mää rakastan sua, ja sää rakastat mua.

Tilipäivä monessa merkityksessä.
Asioita tapahtuu!



26.10.2011

Lokakuu loppuun

Ulkona kaikki on nyt ihanaa. Rakastan tätä aikaa: koivuvarvikon burgundiin taittavaa harmaata, niittyjen sammunutta vihreää, valkoiseen usvaan uponneita aamuja, kaiken ruskean ja harmaan keskellä kultaisena palavia lehtikuusia. Sinisyyttä, kaunista monotoniaa.

Väriä vuosi sitten ommellusta mekosta.

Postia tulee, postia menee. Asioita listaan, viivoja asioiden päälle, uusia asioita listaan.
Hommat eestä, hommat takaa, hommat ei seiso, hommat ei makaa.
On tuli monen raudan ja yhden persiin alla, mutta eipä hätää.
:-)

14.10.2011

Päässä

Paitsi kiireet,
ehtimiset ja ennättämiset,
joutumiset, joutamiset, jonninjoutavaiset,
ajatukset ja aikomiset
on päässä ollut tänään jotain tällaista.

Aivan paras kampaus! Helppo rääpiä kasaan kahdessa minuutissa.


11.10.2011

Puolukka ~ Kaarnikka -tuoremehu

1 litra marjoja
1/2 tl sitruunahappoa
3 dl kiehautettua ja jäähdytettyä vettä
sokeria valmiiseen mehuun

Survo marjat (mulla 7dl puolukkaa, 3dl variksenmarjaa eli kaarnikkaa). Lisää survokseen sitruunahappo ja vesi. Peitä astia, ja pidä sitä jääkaapissa pari päivää. Valuta ja painele seosta siivilästä, lisää mehuun sokeri (itse laitoin 2dl sokeria, per noin 5dl mehua). Pullota ja tee kivat etiketit!

Mehu säilytetään kylmässä, ja nautiskellaan vedellä laimennettuna.
Järjettömän ihanaa, niinkuin puolukka on!

6.10.2011

Viisi sanaa tuulen naapurista



Kajakissa saa istua meren selässä ja tajuta, että on onnellisesti merkityksetön. Vapauttavin ajatus: minä en ole mitään. Juuri mikään ei ole mitään suhteessa mereen. Mitä väliä jollain facebookilla, nuijasodalla, ateriarytmillä, ihmisillä? Meri ei kysy koska valmistun. Se näkee kaiken, hymähtelee ja jatkaa pysymistään.

Tunturi tuo samankaltaisen tunteen pienuudesta ja mitättömyydestä. Tunturikin näkee kaiken, hymähtelee ja jatkaa pysymistään. Olen etuoikeutettu, kun saan asua lähellä maasta huokuvaa rauhaa. Montako ihmistä mahtuisi tunturin sisään? Täytyy olla satojatuhansia? Kumpa ihmiset hetkeksi sullottaisiin tunturiin miettimään elämän peruskysymyksiä.
Kuuntele tämä.

Aamuisin olen hyväntuulinen. Nousen ennen kissaa, juon teetä tyyneydestä nauttien aamun alkaessa venyä aamupäiväksi. Elän onnellista elämänvaihetta, sillä mikään ei pakota heräämään järjettömän aikaisin. Sellainen ei oikein sovi minulle. Kaikki on hyvin, jos olen koisinut 9 tuntia ja heräilen kahdeksan, yhdeksän aikaan. Ehdin hyvin puuhastella ennen töitä tai työtouhuja.

Harjani kaipaa kipeästi jotain! Näytän metsittyneeltä ja siltä, etten tiedä mihin tukkani on menossa. Kumpikin on totta. Pitäisi tarttua saksiin.

Juuri nyt on tämä hetki.
Se on ainoa oikeasti todellinen ja siksi oikeastaan kaikki mitä omistat. Muista ottaa siitä kiinni.

- - -
Nämät sanat antoi Kirjailijatar.
Jos omasi ovat kateissa, saat multa viisi hihkaisemalla kommenttilootassa, että sellaiset haluat!

4.10.2011

Ihan liikaa


Kaikkea. 
Kaikkea on taas liiaksi asti.

Sitä reissaamisesta jäänyttä väsymystä. Tekemistä, ehtimistä, limittejä, korkeita muureja kavuta yli, aitoja ryömiä ali. Oli liikaa nopeutta, kun ajoin tutkaan. Eikö Maijja maijassa olekin ihan liikaa? Melkein heti sen jälkeen yöllä korpeen hajoava auto ja liian pitkä matka peloissaan liftata kotiin. Auto hinattiin ja korjattiin, mutta sitten olkapää rikottiin harjoittamalla liikaa vihan hallintaa mattopiiskan kanssa. Suojattomuutta ja avuttomuutta ja liikaa menoja. Liikaa on kyllä tulojakin, eikö ole ihmeellistä: niitäkin voi olla liikaa.

Olen kuitenkin saanut apua ja ollut pakotettu oppimaan elämästä uusia asioita. 
Osaan nauraa ja suhtautua elämään seikkailuna, olla kiitollinen työstä ja nauttia levosta.

Lokakuu on lempikuukausiani. Voi jos siinä voisi olla vaikka pari ylimääräistä viikkoa!