Yökylässä

Mitäs me likat, nelivuotias kummityttö ja minä, muuta tehtäis kun lakattais kynsiä ja maalattais. 

No valvottiin myös luvattoman myöhään, syötiin pussillinen porkkanoita ja katottiin Peppi Pitkätossua.

Arvaa saunottiinko!

Tuonnempana ja tännempänä

Onhan tämä vähän vitsikästä, kuukauden takaisen reissun kuvat ja kaikki.

Siksipä kerron mitä nyt kuuluu:

no hyvää.

Tuo kuvan poncho-huppu on paras!

Eilen oli Sanna täällä, lämmitin sille saunan ja syötin sienisalaattia. Sienisalaatin tekoa edelsi tuonnempana ihanat, ihanat syksyiset sieniretket ja tännempänä pohdinta: siivotako, vai tehdäkö sienisalaattia. Tiedätte loput. 

Osoitan joskus lieviä hurahtamisen piirteitä. Viimeisimpänä hurahduksena on - paitsi pohjoisen maisemien maalaaminen, myös - kankaanpainanta. Tässä on sellainen vaara, ettei koko torpasta kohta löydy mitään yksiväristä. Ehkä alan myymään tekosiani!

Haluan painaa pitkää päivää.

Ihanaa tyttöjen välistä ystävyyttä

Kiitos tästä seurasta, kollegiaalisuudesta, että saa puhua taiteesta. Ensin setvittihin miesasiat, sitten itse asiaan. Mitä se on, missä se on? Taidemuseoissako, vastasyntyneissä? Vai siinä videossa, joka me mintuissamme kuvattiin tromssalaisen jollan edessä? Siinä maailmoja syleilevässä pullopostissako, johon sormet horkassa englanniksi listattiin asiat, joita seuraavalta sivilisaatiolta toivomme? Jos nimittäin nykyinen sattuu tuhoutumaan, mutta meidän pulloposti selviämään, eh. 

"Loving"

ja olihan niitä vielä kymmenisen muuta.

(mulla on monilta reissuilta monet kuvat, joissa letitetään tukkaa

ihanaa tyttöjen välistä ystävyyttä

ja pitkätukkaisten poikien)

Ajattelematonta on periferia-ajattelu

 

11 asiaa / Kuulumisten tajunnanvirta

1 Olen toki kotevunut jo Tromssasta.

2 (ei Hossasta, niinkuin mummu oli kuullut ja luullut. "Troms-sasta!" minä korjasin, ja sit mummu yritti huuli pyöreänä samaa: "Tromp-sasta!". Korjasin taas, ja hän yritti taas: "Tromb-sasta!" ja olihan meillä hauskaa)

3 Laitan lisää kuvia Trompsasta, kunhan tässä jaksan ja pystyn. 

4 "Kyllä minä vielä jaksan, pystyn - ja haluankin!" - suunnilleen tuollainen repliikki on Mika Waltarin näytelmässä Huhtikuu tulee. Olen elänyt sen läpi Rouva Elisabet Avovirtana. Välistä sitä pamahtaa valmiit sanat suuhun, kun mieli kaivelee esiin näitä vanhoja repliikkejä.

5 "Välistä". Siitä tuli heti mieleen "välistä vuoteen alla", sellainen lause on niissä kyselykorteissa. K: Et kai suinkaan ole poltellut kessua? V: Välistä vuoteen alla!

6 On vaihtunut helmikuu. Tuskin huomasinkaan, ja siitä myös se jaksamattomuus: tulin yhtäkkiä hyvin heikkoon kuntoon.

7 Olen ollut nyt monta päivää uuninpankolla tokenemassa, tukka pystyssä, kotipöksyissä.

8 On ollut vähän surullinen olo tästä sairastumisesta. Se ei haittaa. Sanon itselleni: "Olen surullinen. Se tuntuu tältä."

9 Tirlittan nieli nenäliinoja, ettei tulisi sisältä ihan märäksi. Siinä showssa olin aikoinaan sirkustirehtööri, joka onnellisena keikutti takapuoltaan, ulvoi hauskalla aksentillaan ja taputti karvaisia käsiään kun  orpotyttö käveli trapetsilla. "No nytten taas fanffaari puhaltaa, mene sinne ja tanssi se tanssi!"

10 Tuon kuvan rooli on kertoa, että tämänkin romun keskellä on hymynaama!

11 Vaikea keksiä viimeistä kohtaa, joten käytän sen suositteluihin. Suosittelen tekemään itse mysliä. Suosittelen tekemään aarrekartan. Suosittelen ajattelemaan hyvän kautta ja kauniita ajatuksia sekä katsomaan maailmaa innostusta etsivin silmin, eikä kulmiensa alta. Jos on virtaa, niin kannattaa rakentaa jotakin - esim. sauna. Kannattaa sanoa, jos jokin jää painamaan mieltä. Suosittelen piirustelemaan paljon ja leikkimään sanoilla.

- < | > -

Kiitän kivoista haasteista Kuukkia ja Myyrää! Kaunis kiitos myös Kotikerrokseen S:lle!