Pietari 3

En satu ymmärtämään maatuskojen enkä neukkureliikkien päälle, en keksinyt käyttöä hirttäytyneen oloisille karvalakkisille nukeillekaan. Sain kuitenkin ostettua jotain: pienen kauniin riipuksen ehtaa turistikrääsää ja kaupasta tummasuklaista boyntya.

Satamassa soitti kiva pumppu. 

Tanssin nimi: könkkä. Iloliikehdintää jo vuodesta 2008!

Pietari 2

Pietari 1

Kaunis ja komea kaupunki, silmänkantamaton kaikkea. Ihmeellisen venäläistä alusta loppuun asti.

Vieraalla on omintakeinen tapansa tuntua tutulta, jos melkein mikään ei pääse yllättämään. Sellaista arvattavan oloista mahtipontista byrokratiaa suuressa käsittämättömässä.

Tai: hintataso yllätti!

Kevennyksenä ja selvennyksenä ote wc:n seinällä roikkuvasta sertifikaatista:

Tallinna 2/2

Olin ensikertalainen Tallinnassa. Pidin siitä! Jotkut paikat jättävät tunteen siitä, että sinne pitää palata vielä. Budapest, Istanbul, Varangin seutu, kyllä Tallinakin. Melkoisten kontrastien kaupunki vaikuttaa tarjoavan hyvää ja edullista ruokaa, kiinnostavaa nuorta suunnittelua ja paljon visuaalista katsottavaa. Kerroksia.

Reissusta alkaa olla jo päiviä. 

Käyn sanattomammaksi sen suhteen, tuntuu vähän satunnaiselta.

Sieluko se vielä tienpäällä kopsuttelee kotiinpäin kamelin vauhtiaan, vai miksi ei jetlag ohene.

Tallinna 1/2

Voisi melkein olla sama muori toisessa ja neljännessä kuvassa. 

Suomalainen näyttää yleensä suomalaiselta, venäläinen venäläiseltä. Virolainen on jompsis-kumpsis tai sekä että. Minulle on supisuomalaisuuden lisäksi ehdotettu islantilaisuutta, norjalaisuutta ja puolalaisuutta. Entä sinulle?

Eilen

Yö makuuvaunussa, yö Viena Karjalaisen vieressä, yö Viru-hotellissa. Nyt virun kyseisen hotellin ala-aulassa tällaista hyvin pikaista matkaraporttia kirjoittaen.

Eilen tapasin Reetin. Tänään Marleenen, Anastassian, Ljudmilan, Heli-Lyn, Marin, Tiinan, Birgitin, Annamarin, Kerstin, Juliannan, Irinan, Kristinan, Kadrin, Kailin, Susien ja Katrin. Ja ne kaksi, joiden nimiä en tullut kysyneeksi. Pistetään naiset purkkiin! Sitten niitä pääsee kurkkiin.

Sentimentaalinen rahaton hölmö.

Antaa avata itselleen ovia kaikenmaailman taloihin! Leikkii rakastumisen riskin reunamaastossa uhmaa uhkaillen. Kukkaron nyöri on kireä ja kapea trapetsi, mutta toisaalta oma maa - olisiko pehmeämpää alustaa pudota? Ja siis seinät, vähän vinot, olisivat juuri hyvät katseen valua ja etsiä kiintopistettä... Päätön, hännätön, aivan mahdoton ja ennenkaikkea varaton hölmö se täällä vähän maalailee mielikuvia kuin mikäkin talollinen. Unelmaa säästämättä, haaveilusta tinkimättä.

Nyt kuitenkin talot ja torpat sikseen, sillä on aika lähteä Tarun kanssa matkaan.

Ensin Helsinkiin. Sitten Tallinnaan. Lopuksi Pietariin.