25.2.2011

10-2010

Valuvan ajan lokakuu. Myös valuvan taivaan, nenän ja maalin kuu.
 
Ensilumella talviteloille peitelty pieni auto.
Kaksi rasiaa karpaloita.
Piirrellä paljon ja opetella vihdoin neulomaan.


24.2.2011

Torstai



Aiemmin en tiennyt, mikä on "nexu".
Tänään minulla on sellainen, ja sen kanteen on painettu minun nimeni.

Kaiken kaikkiaan tämä oli hyvänlaatuisten asioiden toivoa tuova torstai. Sen päätteeksi on suussa paitsi hymy, myös pullan ja kermavaahdon jalo liitto. Onko parempaa!

Ou jea, ou jea, ou jea.

22.2.2011

Seitsemän ja siitä eteenpäin








1 Mulla on Datsun.
2 Tatsukka, Tatsuna, Tatsu,
3 vapaus.
4 Se on 36
5 minä kaksviis
6 ja sata-seitkyt-yks pilkku viis
7 aika pitkä siis.


10.6.2010 kello 9:22 eli noin ikuisuus sitten aloitin sadan asian listaa. Nämä ovat niistä ensimmäiset seitsemän, lähetän ne terveisten kera Jonnalle! Tykkään näistä haasteista ja aion aina vastata niihin, syvällä tiedän kyllä kaikki mitä olen aikonut ja lämmöllä ajattelen "kerran vielä teen sen". Koska kuitenkin olen ollut hämmentävän huono vastaamaan haasteisiin, vaikka niitä toisinaan on tullut (kiitos tuhannen vuoden taakse ainakin Sannalle, Kuukille, Miia-Rebekalle, Marjoheille ja Tanjalle!), niin jatkan vielä:

8 Olen VM, vaikka
9  olen KM
10 kerran vielä TM
11 kohtalaisen HC - hahah,
12 nauran hyville ja huonoille jutuille,
13 myös omilleni.
14 Varataan: www.huonotjutut.com
15 Olen tarinankertoja, huono supistamaan supliikkia.

16 Aamutorkku,
17 -suihku,
18 -pala, mutta
19 -äreä yleensä en.
20 Oikein onnellisina aamuina kailotan: GOOOOD MORNING SUNSHINE
21 Se on semmoinen vanha tapa.

22 En ole ikinä ollut mieltynyt germaanisiin asioihin
23 kaikki tietävät sen
24 sillä kerron sen aina kun tilaisuuteen sopii
25 (myös saksalaisille).
26 Berliiniin aion silti ehdottomasti.
27 En hakeudu varjoon,
28 antaapa auringon paistaa.
29 Rakastan kesän väsähtänyttä lämpöä
30 auringon iholle jättämää tuoksua,
31 vaalennutta nukkaa tummenneella iholla,
32 olenkohan tanorektikko?
33 Minusta tuntuu että 2/3 suomalaisista on
34 "sinä/sää/nää/sä/sie oot ihanasti päivettynyt" kaikaa pitkin kesää kaikille rusehtaville

35 Voin kyllä täysin ongelmitta lojua auringossa koko päivän
36 en ymmärrä näitä tämmöisiä ranta-aktiviteetteja
37 en ole koskaan pelannut beachvolleytä
38 Sitä paitsi olen pallokammoinen,
39 koulussa kun piti aina olla sitä saamarin polttopalloa
40 hei haloo ! ! On jännää heitellä palloja toisia päin...

41 Mulla on äitini kädet,
42 isäni jutut,
43 tädeiltä tutut elkeet,
44 mummulta perityt ronskiuden ja herkkyyden rajapinnat ja
45 siskon kanssa samanmittainen selkä.
46 Hyviä asioita.

47 omakuvissa ulkonäköä tärkeämmäksi piirrän tunnelman

 - - -
Näistä kysymyksistä menee kiitos Kanelimaan HR:lle :

Milloin aloitit blogisi:
Heitteille jättäytymisen merkeissä marraskuussa 2007, tässä osoitteessa toukokuussa 2008.


Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea blogisi käsittelee:
Kirjoitan suoraan päästäni ja kuvaan mitä näen. Mitä näen, koen ja kuulen, ehkä? 
Evaluoin elämästä hilseilleitä hippusia.


Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin:
Ensinnäkin: en halua nyt verrata muihin. 

Blogielämääni tai -elämässäni en haluaisi pakottaa, kumartaa tai nimetä, en mahtua enkä liikaa ehtiä. Täällä pyrin olemaan pyrkimättä mihinkään. Tämä on iloa tuottavaa pientä toimintaa, johon suhtaudun hymysuisella herkkyydellä ja valtavalla riemastuneella vakavuudella. Blogina MAIJJA, toivottavasti, välittää tätä. Vähintään.


Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen:
26.10.2007, kello 22:51: Näinä päivinä on kyllä tullut kirjoitettua. Ja kudottua, luettua ihania blogeja. Omani olisi: Heitteille jättäytynyt. Sisältäisi kuvia, sanoja, runojakin, totuuden siemenen.


Mitä haluaisit muuttaa blogissasi:
Tahtia.

- - -

Kuten asiaan kuuluu, nyt tulisi toimia haastemiehenä. Niinpä minä
haastan sinut! Juuri sinut on haastettu!

16.2.2011

Viisi oikeaa kirjettä

Laatikossani oli viisi oikeaa kirjettä!
Ensimmäisenä avasin sen, jossa oli juuri oikeankokoinen etanapipo tahtia hidastamaan ja teksti 'Tervist!' Toisessa luki 'olet tärkeä'. Kolmannessa oli shakkinappula sekä aurinkotervehdys ja neljännessä kirja, sen lähetti Mirva, ettäs osasi. Kiitos, kiitos, kiitos, kiitos! Viimeisessä kirjeessä oli arvoitus (osaatteko auttaa: millä on 2000 jalkaa ja se lentää?) Kiitos viimeisestäkin.


Syksy taitaa olla liian lähellä tarkentaa katsetta. Paluu vuosikatsaukseen tuonnempana; vielä en saa kiinni lokakuusta. Tämä on helmipakkasten ja talviauringon aika. Helmikuussa olen muuten ottanut vasta kahdeksan kuvaa. Kahdessa on kirjoitettu ÄITI olkavarteen ja loput - kai ne vain dokumentoivat kodin romahdustilaa. Tämä on rapsakoiden tulppaanien, rakkaan kiharakarvaisen kuikelon ja villahousuisen meikäläisen tomuinen maja.

5.2.2011

09-2010

Istanbul.
Kaivattu ja ihmeellinen Istanbul! Muisto on ihanan irrallinen, kelluva ja osin huvittavan käsittämätön. Matkakohteena enemmän kuin muut. Palasin kotiin pikkuinen matto kainalossa ja silmät uudesta suurina, nähneinä.

Mitä muuta mahtui syyskuuhun? Paluu Lappiin, uuden syystakin ompelu, puolukkakankaat ja karpalosuot. Maalilinjalla 21,0975 kilometrin jälkeen tuntui kuin olisin melkein lentänyt. Sanotaanko näin, että maalikameran videonauha ei välittänyt tätä kokemusta.

- - -

When ever baby turkkilainen toveri rätisevän linjan takana sanoo yhä helmikuussa 2011, when ever haluaisin purjehtia Turkista Kreikkaan tai Maltan ympäri. Olen myös kutsuttu tosi-tv-miehen prameisiin häihin, mutta arki on alkanut: olen Rovaniemellä töissä juhlapäivänä.

3.2.2011

08-2010

Säilön kännykässä Kuopion torilla elokuun kahdeksantena kello 1:09 otettua kuvaa. Jäätelökioskin lämpömittari näyttää +26 muistuttaen kaikesta siitä käsittämättömästä lämmöstä. En kuulu niihin, jotka hakeutuvat varjoon.

Bonsai kuoli, marjat kypsyivät. Mummu lähti metsään suosiolla ja sauvatta. Hän ajoi, minä peruutin metsäautotien. Saalis jaettiin minun hyväkseni.

Otin usein ja yhä pitemmästi jalat alleni,
10 12 17 20.

Olisi pitänyt arvata, että oli liian myöhäistä pestä matot. Eivät kuivuneet katoksenkaan alla, siis 
Tervetuloa syksy. 

Uinko koko kesänä?

2.2.2011

07-2010

Muistan hyvällä kesän tenhoimpia retkiä. Ne käytiin vesillä. Eväät olivat hyvät ja meloin paljon kauemmaksi kuin asiantuntija arveli.

Uskomattomat ukkosmyrskyt
Häät, luokkakokous, Lapin kesä
Heinäkuun hiljentämä, kello neljän rytmittämä arki
Olla ulkona ja nähdä eläimiä,
juosta.

Kuvista katson hyvällä väriäni enkä muista, että heinäkuussa olisi ollut paljoakaan vikaa.

1.2.2011

06-2010

Parhaiten kesäkuiden tunnelma on kerrottu Lena Andersonin Maijan aakkosissa, M-kirjaimessa. Rakas, rakas kirja, josta muistan monet. Jotenkin näin:

Metsän salaisuus, puiden holvi
kosteikossa metsäkurjenpolvi.
Juhannustaikoja, keijujen töitä,
valvon valoisia öitä.


Saapastelin tyytyväisenä tarkastelemassa tiluksiani. Kävin kolme kalareissua, keskimmäisellä putosin jokeen ja viimeisellä sain saalistakin. Valitettavasti naapurin kissa ei ymmärtänyt niiden päälle. Kesäkuusta minulle jäi mielikuva tosi kauniista lyhytelokuvasta, jonka lopussa kamera loittonisi paljastaen vihdoin miljöön, leirintäalueen, jossa kesäkuun hämärässä öisessä valossa joku pesee hampaitaan, joku on juovuksissa, jonkun koira nukkuu asuntovaunun porrasmatolla pelargoniapurkin vieressä ja koivunoksalla takamustaan keikuttaa västäräkki. Jäi juoksukilometrejä, pursimiehen pornolehti ja muisto siitä kun sanoin "nyt mennään syömään eväitä". 

Ennenkaikkea: sanaton onni datsunistani.