Thinking inside the box.

Iloa, valoa ja hyvää joulua!

Arvaas,
kun minä olin pieni pienoinen
oli minulla yksi toive Joululle.
Minä toivoin imurin sinisen.
I M U R I N !

Jos nyt kysyisit, niin
arvaa vaan kuuluisiko imuri minun
Joululle esittämiini pieniin toivomuksiin

eipä kyllä niin.
Minä Joulun valoa väriä tahtoa taikaa toivoisin
ja lahjaksi mieluiten villasukkia ja halauksia ottaisin
imurin jos saisin melkein suuttuisin


mutta
minä olinkin pieni pienoinen
ja Joululle pienoisen toivomuksen
minä imurin muodossa esitin,
en osannut toivoa joulun tunnelmaa
en väriä valoa ilosanomaa, en mitään jo olemassa olevaa

voi kunpa saisin leikkisen sinisen imurin.

Arvaa,
sain tuhat lahjaa.
Minä pienimmästä avaamisen aloitin
ja määrätietoisesti kohti isompia etenin
ja kyllä minä sen Joulun siinä menossa muistin
ja monenlaiset tunnelmat tunsin

mutta arvaa,
sen Joulun ihmeellisen taian minä
silloin kerran pienen pienenä koin
kun lahjoista isoimman avattuani
minä onnesta kaiuin ja onnesta soin,

ja minä tanssin ja lauloin
ja ympärillä kuulin kun kiireiset sydämet suli
ALVATKAA!
TÄÄLLÄ ON TE TININEN LEIKKINEN I M U L I !

Kaupasta

ja lumilapio ja nauloja.

Talvi ja tatsuna

Tilanne

 
Onhan tässä vielä puuhaa ennen ensilöylyjä.
En ihan tiennyt mihin ryhdyin.
Ei se haittaa.

Hyvä, opettavainen matka ja melkoinen määränpää!

Ulkona kiristyy: -22

Kummoisempia tekemätön sunnuntai. En raaskinut rääkätä autoa pakkasella, joten ei saunatöitä tänään. Pientä ja vähäeleistä kotihiippailua vain. Tulet olleet joka pesässä. Kiipesin ensimmäistä kertaa uuninpankolle ja mietin: miksi vasta nyt! Kissa älynnyt saman jo syyskuussa.

Nyt kuuntelen laiskaa jazzia, lämmitän kylpyvettä puuhellalla, ei kummempia.

Olin kuvan verran mukana tällaisessa ihanassa rojektissa! Hyvää mieltä.

Olen päätymässä oranssiin

Printtaa tästä

isä-kataloogi isänpäivä askarteluihin!

Kataloogista voi saksia sopivia isänosia ja tarvittaessa täydentää lehdistä lisää pilkkoen.

Eriparisilmät ja -korvat on aika hauskat. Tekstikin kannattaa tehdä lunnasvaatimustyyliin lehdistä saksien. Värittele ja ilottele!

Suklaalevylle sopivan kääreen saat näin:

leikkaa A4-arkista neliskanttinen pala eli 21 x 21 cm. Sen pitäis riittää. Ylijäävää osaa (n 21 x 8 cm) apuna käyttäen voit mitoittaa suklaalevyn etuosan koon: isä-kataloogin osista liimailtu isä mahtuu siihen hyvin. Taiteile isommalle arkille tausta, johon sitten pienemmältä arkilta ukkosi leikkaat ja liimaat. Osta suklaa. Varo syömästä. Kääri arkkiin: anna isälle!

5 vuotta!

Huhuu, olen blogannut päivälleen viisi vuotta. 
Pistää mietteliääksi.

Tuntuu kivalta ajatella, että niin moni teistä on kulkenut matkassa jo kauan. Mukana muuttuneissa elämäntilanteissa, muuttamassa heitteille jättäytyneiden hotellista Rovaniemelle, Rovaniemeltä rannikolle. Tatsunan takapenkillä ja pirtelölasillisella, riemun riimeissä ja joutavissa jorinoissa. Tuotakin kuvan nahkatakkia ostamassa!

Mitä kaikkea viiteen vuoteen mahtuu, kaikenlaista näillä riveillä, ja vielä lisää rivien välissä. 

Elämä on nyt tässä: työn hulinassa. Nuorten järjettömässä energiassa, luovassa luovimisessa, viheliäisissä vahtivuoroissa ja yllättävän usein herkistymisissä molemmin puolin opettajanpöytää. Ja kotitorpan nurkissa, kissan pehmeässä turkissa. Puuhällän - ja ennen pitkää saunan - pesässä. Arjen estetiikassa. Koska menin, mokoma, pahanlaisesti rakastumaan ennen muuttoa, on elämä myös tulevan vartomisessa ja reitissä Rovaniemelle. Yhä siis Lapissakin. 

On kaikenlaista, mikä hankaa tätä hommaa. Kotitorpalla ei vieläkään ole mainittavaa nettiyhteyttä. En tiedä tuleekokaan, en ehkä halua? Jotenkin en myöskään ole halunnut  valokuvata kovin paljoa; kauniina hetkenä en haluakaan ottaa pysyvää kuvaa, haluankin vain räpäyttää silmiä, hyvin nopeasti vain ettei se kaunis hetki karkaa. Piirrän paljon, ja piirroksia olisi kiva käyttää välillä valokuvien lisänä, mutta scannailu... joskus tuntuu, ettei ehdi kaikkea. Ja joskus tuntuu, että ei saa vastakaikua, joskus on varuillaan, joskus epäilee tulevansa väärinymmäretyksi, joskus ei vaan jaksakaan.

En ole tainnut vielä kertaakaan kirjoittaa sitä monen bloggaajan tapailemaa "onko tässä mitään järkeä"-tekstiä. "Lukkeeko näitä ees kukkaan eli ketä kiinnostaa" ja "kiinnostaako muakaan"-tekstiä. Tekstiä toisaalta jakamisen riemusta, toisaalta halusta pihistää yksityistä. Tekstiä siitä, että on oikeasti kiitollinen hyvästä keskustelusta, kiinnostavasta palautteesta ja siitä, että huomaa oman juttunsa resonoivan jossakin. Tätä tekstiä?

Nyt taisin sen kirjoittaa.

Huhhuh mikä matka, ja jatkuu vaan.
Tutuin linjavedoin lähtee liikkeelle kuudeskin vuosi: sanoin ja kuvin. 
Elämän ilolla, sillon tällön, joka puolella jolkotellen. 

Kiitos teille, kaverit!

Laitan teille pian tulemaan synttärilahjana vähän printattavaa.

Saunasta se,

että sellaista ei pikkaisessa kotitorpassa ole. Siitä se ajatus sitten virisi, ja kulki jotenkin näin:

- on se harmi kun ei ole saunaa tässä torpassa

- pitäisikö puhua paikan omistaja laittamaan pihasauna?

- tai pitäisikö ostaa paukauttaa pihasauna? 

- tai, hitto, pitäisikö RAKENTAA pihasauna?!

Otin isän hanslankariksi - vai mitenpäin se nyt olikaan, mutta joka tapauksessa - ja ryhdyttiin hommiin. Saunasta myös se, että tulee ihan mielettömän hieno, täytyy todeta. Seuraavana ohjelmassa on villoitus. Eli työtä piisaa vielä,

mutta minä se oon jo hankkinut löylykauhan :-)

ja parit pefletit

ja saippuatelineen

:-)

Kaksivuotias

Pientä

Sittemmin olen tuupannut täyteen sammalta ja jäkälää tuon korituolin, istuttanut istuimeen. 

Eikö ole ihanan pikkanen tuo mun pakoputkeni? Trippimehun pilli. 

Olen aina ollut viehättynyt pieniin asioihin. Pienen auton pieneen pakoputkeen esimerkiksi. Miten pienet pyörät pyörii. Pieni etäisyys kuskin taputtaa vänkärin polvea, sanoa vaikkapa: 'katso - hitosti joutsenia.'

Aion laittaa nastarenkaat ja yrittää ajaa läpi talven! 

Syysmieli

Tykkään vuodenajoista. Tykkään kaikista vuodenajoista. Tykkään myös talvesta. Tänä syksynä sitä pitää hokea enemmän kuin koskaan ennen, kun huomaan roikkuvani kiinni syksyn paidanhelmassa kuin rääkyvä lapsi. Mua palelee.

Olenko ilonpilaaja, kun totean, että tätä pakkasta, palelevaa sormenpäätä ja tippuvaa nenää riittääkin sitten seuraavat puoli vuotta? Lakipisteensä kylmyys saavuttanee noin neljässä kuukaudessa, kun talvi helmikuuhun saakka kiihdyttelee lukemiaan. Ja sitten vielä viikkotolkulla löysäämistä. "Jee".

Toisaalta taas: 

saa käyttää villahousuja

ja lapikkaita

on ihanan pimeää

tulenrapinat voi laittaa kolmeen pesään

ja kynttilöihin

superbonus:

pihasaunakin valmistunee ennen kireimpiä kelejä!

Kiva päivä

Uunijuureksia ja suklaakakkua, niin tässä talossa on tapana, tarjoilin Mallalle, Anniinalle ja Sannalle. Tavu tarjoili kiharaista kylkeään ja lokukuu tarjosi tuulta, niin että hasuinen nuttura hautui entistäkin hasummaksi, mutta eihän se mitään haittaa. Oli kiva päivä!

Kyllä muuten kävi tytöt kunnioituksesta kalpeiksi, kun vilkaisivat suklaavarastooni. Pitäähän sitä olla kunnon pinkka, että pysyy suklaakakku tavaramerkkinä. Kaikin puolin ihanat pulinat meillä.

Kiitos! 

Rakennetaanko sauna?

Rakennetaan vaan sauna.

Täällä on soinut useammin palovaroitin, kuin musiikki

Naama on useammin musta noesta kuin meikistä.
Ruoka on useammin tehty tulella kuin sähköllä, ja aina hyvvää.
Kaikki hyvin.

Kyllä tänään

Seinälle oli teipattu sisustustarra
-
Memories of Yesterday, 
Joy of Today,
Hope of Tomorrow
-
ei mun makuuni. 

Poimin siitä silti sanoman:
joka päivälle KYL-LÄ.

Ihan lyhyesti

ja kuvatta kerron sen, että asun nyt ihanasti ja kaikki on hyvin, mutta nettiä mulla ei (vielä) ole. Se vähän vaikuttaa. Ei ole nettiä, mutta mitä on:

saappaille pihamaata
aamuteelle terassi
tulitikuille tulistelemista

kissalla uuninpanko
tatsunalla pikkanen talli
maijjalla makoisa olla.

Tämä on ollut mun parveke

Tämä on ollut mun makuuhuone

Kaikki kauniit unet.