Kotipäivästä tulikin aika hiljainen, mietteliäs, jotenkin surullisen tunnoton. Uutiset vain syvenivät, tiskivesi haaleni. Oli pakko kävellä vähän pihalla, tehdä tikusta asiaa. Hain mäkkäristä ruokaa kotiin, kun en halunnut jäädä sitä sinne yksin syömään.
Latvialaisen kapakan mainostulitikut löytyivät kotimatkalla laukusta.
Kortti löytyi postilaatikosta.
Olisipa takkatuli, lasillinen viiniä! Onneksi on ystäviä.
8 kommenttia:
Kiitos noista lämpimistä sanoista ja tunnelmista. Kuviasi eilisillan lopuksi katselin, kun tuntui ettei voi mennä nukkumaan kauhukuvat ja -uutiset päällimmäisenä...
Pistää kyllä mietteliääksi itse kunkin... Enää ei taida olla missään turvassa. Eilen kaupassa lietsoin itseni lähes paniikkiin, ajattelemalla, että jos joku pyssymies innostuu joskus tulemaan vaikka ruokakauppaankin. Eihän näistä tiedä...
Kauniita sanoja olet saanut ystävältäsi:) Ja mäkkäriruokaa tekisi kyllä mieli minunkin...
Rauhoittava tunnelma, kiitos siitä. Kyllä tällaiset tapahtumat järkyttävät itse kunkin maailmaa.
Ihanan lämminhenkiset ja tunnelmalliset kuvat!
Ystävistä saa olla kiitollinen. Joka päivä. Yksinäisyys on muistissa vielä liian pinnassa, joten rakkaistaan jaksaa kiittää.
Lohduttava tunnelma täällä. Kiitos. Mieli on ollut raskas. Eilinen tuli jollain tapaa kovin lähelle.
kiitos kun otit asian esille täällä.
on niin surullinen olo tapahtuneesta.
ja mietityttää.
lisää välittämistä, lämpöä, hymyä toivon myös tuntemattomia kohtaan, niitä jotka kadulla tai missä tahansa tulevat vastaan.
Ihanan rauhalliset, kauniit kuvat ja ajatukset täällä. Tärkeitä asioita. Kiitos.
Wonderful!!!!
Lähetä kommentti