Olen huomaamattani tullut tutuksi ennenkuulumattoman asian kanssa:
v a a l e a n s i n i s e n .
Huomaan, että olen pehmentynyt sitä kohtaan. En rakasta, en vihaa - siedän. Jopa omassa omistuksessani! Olen tutustunut myös tulevaan parhaaseen ystävääni, Singeriin. Äidin vanha luottokapine suoraan ystävänpäivältä vuojelta yheksäntoistasattaaseittekytänelijä. Käy ja kuhisee, silti mukana on myös ainaistakuutodistus. Varmuuden varalta. Idols pyöriköön taustalla; sing Singer, sing!
PS. Otetaan lahjoituksena vastaan paripuoli 7-9cm leveä värilläeiväliä teepannun kansi. Kiitos!
13 kommenttia:
Kivannäköinen on kuppi pannun kantena ja söpö pannu. Ja Singeri.
Minulla on miehen mummon vanha Singer ja hyvin pelaa.
Työkaverini sanoo aina, että hän on ostanut ensimmäisen singerinsä tienaamillaan kesätyörahoilla silloin kun olen syntynyt. Olin lauantaina Lahdessa olo-messuiolla, jossa Artekin Mirkku Gullberg puhu pitkään kestävästä kehityksestä ja tuohan jos joku on sitä, että singeri on kestäny yli kolkytvuotta. Aika hieno saavutus
t. väärillä tunnuksilla kirjautunut jori
Voi kun löytäisitkin pannuun hauskan värisen kannen. Mulla ei kyl oo.
Ollapa singer, tai mikä vaan ompelukone. Nyt kun ekan kerran elämässäni olisin innostunut ompelemaan, kone hajosi. Eikä taida enää peliksi tulla. Sitä kun ei oikein bussilla raahaa kaupunkiin konehuoltoonkaan.
Vaaleansininen herättää ristiriitaisia tuntemuksia täälläkin. Sanottakoon että vanhoissa pinnoissa vetelee, uusissa näyttää auttamattomasti vastasyntyneen vauvan jutuilta.
Mulla tuli tuosta Liivian jutusta mieleen kuinka äitini raahasi oman koneensa bussilla ja kävelleen huoltoon yhteen paikkaan, missä myydään uusiakin.
Eivät löytäneet oikein mitään vikaa vaikkei kone kummiskaan toimi.
Äiti sanoi päättäneensä alta sekunnin että ostaa uuden, sillä ainakaan vanhaa pas.aa ei ollut valmis enää takaisin kantamaan...
Leena; on se ihan kiva kieltämättä, mutta jostakin syystä tee jäähtyy aika pian. Lämmöllä on ehkä liikaa tilaa kierrellä ja viilentyä?
Jori; kieltämättä aika ekologinen peli! Tuo on varmaan helppo kierrättääkin jos menee rikki, kun on miltei silkkaa rautaa.
Liivia; just vanha, ihan hitupikkusen petroolin tai edes johonkin taittavana vaaleansininen menee. En silti osaa kuvitella itselle esim vaaleansinisiä vaatteita. Se on ehkä mahdoton yhtälö.
Violet; kone muuteen oikeasti painaa ihan hiivatisti! Säilytän sitä kaapin päällä, eikä paljon huvita tiputtaa sitä sieltä niskaan.
Näyttää tosi kivalta tää sun lapin koti! Ja pöytä tuoleineen näyttää myös hienolta. ja ja tuo seinän väriki ihastuttaa mun silimiä. :] onnea onnea!
Taidan mennä keräämään pajuja, niistä saa kyllä melkosia taideteoksia kunhan hermoja riittää. :]
Mukavaa kouluviikkoa!
tv. neito possunpunaisesta talosta.
Hei neiti Sikala, sinäkö se oot?
Ihana että kävit täällä! Pajuista saa tosiaan muikeita asioita, esim ihania palloja joita saattaa saada ystäviltään. Mukavaa kouluviikkoa sullekin!
Kivoja muutoksia täällä. Ja tulee jotenkin haikeasti mieleen syksy , , , niin, se oli ykstoista vuotta sitten. (milloin tulin näin vanhaksi?) Ja mun ruma, vanha ja painava, mutta aina luotettava vanha ompelukoneeni, joka on pitkäaikaislainassa nyt.
haluan sun ompelukoneen!
tuohon kun tutustut niin se on sitten yhdessäoloa hamaan hajoamiseen asti..onneksi on tuo takuutodistus :-)
Mullakin on samanlainen Singeri! Äitylin vanha tietenkin, tosin vuojelta seittemänkymmentäseittemän öpaut. Hyvin pelaa, se huollettiin jokin aika sitten kun sain sen ja äiti osti uuden. Monesti nää vanhat pelittää pidempään huollettuna kuin uudet.
Hih sun blogis on niin hauska!
Ooh, hieno singeri. Vanhassa vara parempi, mitä tulee myös ompelukoneisiin. Nykyään ovat ei-mitään-kestävää muovia.
Vieläkö tarvitset kantta teepannuun? Minulla olisi ylimääräisiä, emalipannuista. Pitäisi vain mittoa se koko.. :)
Ihana blogi, aivan huippu! :)
Viivi; tarvitsen! Mahtavaa. Otan yhteyttä, kunhan kotiudun. :)
Lähetä kommentti