12.10.2008

Kolmessa viikossa ehtii ikävä.


Muru tuli viikonlopuksi. Kerettiin:
käydä hjuumorikeikalla hekottelemassa
käydä heittämässä frisbee-golfia (hän harrastaa sitä[kin])
käydä kirppareilla, kävelyllä, teellä, kaupungilla jne.

Eilen kerettiin jo nukahtaa, kun yöllä keksittiinkin samota vaaranlaelle näkötorniin. Kaupunki näytti k a u n i i l t a
- eikä kuukaan ollut kummempi.


Mukava retki. Pimeillä poluilla on hyvä olla pareittain!



+ sain kameran takaisin
+ tein hyviä kirppislöytöjä (näytän kyllä)

5 kommenttia:

Anne kirjoitti...

Kuullostaa täydelliseltä! Ja nuo kaupunkikuvat ovat kuin jostain isostakin metropolista. Kaunista!

melkoelli kirjoitti...

Mahtava kuva!

violet kirjoitti...

Mulla oli muinoin ruotsalainen poikakaveri joka harrasti myös frisbeetä ihan kaikissa muodoissa.
Pari vuotta sitten sain tietää että hän on aivan maailman huipputasoa ja onnistuin näkemään netissä miten hän jossakin kilpailussa heitteli.
Tuntui hassulta;-)

Liivia kirjoitti...

Voi noita alkuaikoja!
Silloin tuli käytyä jokapuolella, jopa syysaamun piknikeillä ennen töihinmenoa. Nyt sitä vaan jöllötetään kotona villasukat jalassa. Onneksi on mitä muistella:)

maijja kirjoitti...

Anne; kiitos - minustakin Roi näytti valtavalta sieltä käsin!

Melkoelli; kiitos =)

Violet; oho, aika ylläri. Oon kyllä itekin pikkasen tykästynyt lajiin (mullon jopa oma kiekko), mutta masennun aina omasta surkeudestani kun heitän liian hyvässä sakissa.

Liivia; kotona jöllöttelykin on mukavaa, mutta kieltämättä aamupiknik kuulostaa hellyttävältä. Hmm, aloin miettiä 'alkuaikojen' määritelmää - aika ihana ajatus, että vielä näiden muutamien vuosien yksissä olon jälkeen olemme alkuajoissa. Mukavaa!