Juon tässä kuumaa inkivääriteetä kuumemittari kainalosta törröttäen
ja
katson kuvia, joissa vaatteet on heitetty tuohon tuoleille noin vain, on saatu idea uimaan menemisestä, on menty uimaan. On soitettu kitaraa, keitetty aamupuuro, annettu koirankin uida. Edellisenä iltana keksinmuruilla pilalle lellityt sorsat ovat vaappuneet paikalle heti aamulla, uidessa on pitänyt nauraen räiskytellä ja hätistellä niitä kauemmas. Kaunis valo on siivilöitynyt loppukesän lehvästön läpi veden pintaan, välkkynyt siitä vettä kahlaaviin jalkoihin.
Retkemme itään muutama hupsu viikko sitten - kahdeksan päivää, 1807 kilometriä.
Niin lähellä on kesä paahteisine päivineen!
Silti nyt on tullut syksy, ja se on mulle ihan okei.
5 kommenttia:
Kuulostat onnelliselta Maija. Hymyilyttää.
Ihana kommentti Merja! Sitä myös olen, oikein ihan älyttömän onnellinen!
Voi että, tuli niin hyvä mieli tästä, niistä sorsista ja kaikesta. Ihania tuokioita.
Tuon kissan jos kloonaat, mä varaan yhden kappaleen. Käy laittamassa mulle bloggerin kommenttiboksiin kun valmiita ovat.
Voi Birgit! Joinakin hetkinä tuo rakas röllykkä on niin riehakas, että olisin valmis lainaamaan ihan originaaliakin! Ja sitten ja silti niin rakas :-)
Lähetä kommentti