Istun täällä toisen kaupungin kodissa. Istun koneen ääressä jalat tietysti hankalasti koukussa ja polvet melkein suussa, syön keittoa ja luen toisella silmällä blogeja ja toisella tieteellisiä artikkeleita. Kasaan toisella kädellä haparoivaa gradun alkua (kas, taas, vastahan yhden viimeistelin!) ja toisessa pidän lusikkaa.
Todellakin tarpeeseen tullut loma ylsi näymmä tänne blogiinkin, vaikka en ollut aikeissa lomailla ihan näin kokonaisvaltaisesti. Täällä ollaan kuitenkin taas! Lomat on nimittäin lusittu, ja huomenna istun junaan ja palaan takaisin Lappiin.
Olisi kauheasti kerrottavaa ja näytettävää - joululahjoja, viime vuoden summausta, kirppislöytöjä, hassuja kuvia, reissuja, toisen kaupungin kotia... Mutta ehtiihän tässä. Siihen ajatukseen on maijjalla ollut totuttelua, sillä kyllä mulla tosiaan taisi olla aikamoinen draivi päällä syksyllä. Kolmen lomaviikon aikana kaventui univelat, surkastui lihakset ja aivotoiminta minimoitui. Säästöliekillä stressin oireet loittoni, enkä olekaan enää se rennietä ja buranaa vetävä viulunkielen ja quasimodon risteytys. Ihana, eheyttävä loma!
Istun siis ja kirjoitan taas. Mielessä käy tämän tästä ajatus: hei anteeksi ystävät, että olin ilmoittamatta poissa. Taidan kuitenkin lakata murehtimasta, syödä keiton loppuun ja ryhtyä hommiin. Reipasta pakkaspäivää!
Todellakin tarpeeseen tullut loma ylsi näymmä tänne blogiinkin, vaikka en ollut aikeissa lomailla ihan näin kokonaisvaltaisesti. Täällä ollaan kuitenkin taas! Lomat on nimittäin lusittu, ja huomenna istun junaan ja palaan takaisin Lappiin.
Olisi kauheasti kerrottavaa ja näytettävää - joululahjoja, viime vuoden summausta, kirppislöytöjä, hassuja kuvia, reissuja, toisen kaupungin kotia... Mutta ehtiihän tässä. Siihen ajatukseen on maijjalla ollut totuttelua, sillä kyllä mulla tosiaan taisi olla aikamoinen draivi päällä syksyllä. Kolmen lomaviikon aikana kaventui univelat, surkastui lihakset ja aivotoiminta minimoitui. Säästöliekillä stressin oireet loittoni, enkä olekaan enää se rennietä ja buranaa vetävä viulunkielen ja quasimodon risteytys. Ihana, eheyttävä loma!
Istun siis ja kirjoitan taas. Mielessä käy tämän tästä ajatus: hei anteeksi ystävät, että olin ilmoittamatta poissa. Taidan kuitenkin lakata murehtimasta, syödä keiton loppuun ja ryhtyä hommiin. Reipasta pakkaspäivää!
18 kommenttia:
Kuulostaa siltä, että lomailu kannattaa :D
Tervetuloa takaisin!
Kiva, että olet palannut! Me junaillaankin sitten samana päivänä kohti pohjoista. Ties vaikka oltaisiin samassa junassakin! Vaikken minä tosin ihan Lappiin asti junassa istu.
Pakkaspäiviä sinnekin!
Ja sopusoinnussa draivia ja lepoa.
Blogimaailma kyllä odottelee, ei tarvi anteeksi pyydellä, jos ei kokonaan meinaa poistua. Eikä ehkä sittenkään.
Hyvää alkanutta vuotta!
Ihanaa, että olet siellä taas. Mutta eihän oteta blogista stressiä..
Miten olis, tehtailisitko minullekin yhden gradun?
Jihuu! Odotan innolla joululahjoja ja kirppislöytöjä!
hei maijja! lepoa & liikuntaa ei voita mikään. eikä sitä tunnetta kun saa aikaiseksi jotain.
hyvää alkanutta vuotta sinne pohjoiseen!
tosi, tosi hyvältä lomalta kuullostaa.
Silti kiva että olet takaisin!
Ihanaa että olet tullut takaisin. Eikä suotta tarvitse pyydellä anteeksi, joskus heittäytyminen irti kaikesta tekee todella hyvää! Itsekin sen huomaan kun vihdoin lomaani saan viettää :-)
Helinä; Kiitos! Lomailu tuli tosiaan tarpeeseen.
Malla; Olispa jännää tavata! Vedä hihasta, jos epäilet näkeväsi minut :)
Junika; Sopusointu taitaisikin olla taikasana, että osaisi ottaa koko ajan maltilla molempia eikä hillittömiä pyrähdyksiä, joita paikkaamaan tarvitaan viikkojen torkkumiset.
Liivia; ei me oteta ressiä blogista! Graduja näyttää tulevan niin tappotahtia, että kohta alan myydä huuto.netissä :)
Tuikkis; Tulee ;)
Aino; Liikuntaa luvassa meitsille vasta loman jälkeen. Mutta aikaiseksi olen onneksi pikkasen saanut.
Violet; loma oli tosi, tosi hyvä!
Marguetta; toisaalta tuntuu, että tällaisia lomia voisi ottaa useamminkin... alan tottua laiskotteluun.
Joo, ei mitään anteeksipyyntöjä lomailusta sentään. Kyllä täällä odottaa jaksetaan. Hyvä jos sait kaiken irti lomasta.
Hauskaa viimeistä lomapäivää ja paluumatkaa takaisin Lappiin!
niin sitä pitää!!!Ole ylpeä taidostasi ladata akkuja...on nimittäin harvinainen kyky nykyään...
Voi kun hyvä, että stressin oireet heikkeni! Naurattaa kovasti tuo "rennietä ja buranaa vetävä viulunkielen ja quasimodon risteytys". Minustakin uhkasi/uhkaa tulla quasimodo, hierojalle tekisi mieli päästä! Urheilukin auttaisi, mutta ku minä en... Hyvää onnea uuden vuoden alkuun, sinä gradutehtailija!
Niin moni asia odottaa kärsivällisesti ja kiltisti, ilman että panikoi ja yrittää stressissä tehdä, pitää yhteyttä, olla aktiivinen. Ystävät ja blogiväki ymmärtävät, jos ei vaan aina jaksa. :)
Ihanaa, että loma teki sinulle hyvää!
Kuten sanottu, blogimaailma odottaa, mutta oikein oikein oikein hyvä, että olet palannut! :) :)
Mukava kuulla, että sulla oli onnistunut loma. :)
Tervetuloa takaisin!
Merja; joo ei ;)
uuta 2009 0:08
Aurinko ja kuu; pitää varmaan olla ylpeä, ja pitää koittaa jatkossakin muistaa tämä jalo taitoni, hjeh.
Tanja; ooh - hieroja tekisi hyvää! Olen ilmeisesti kyvytön työskentelemään järkevissä asennoissa.
Kiitos teillekin Inka, Liisa, Ilona ja Lellu mukavista sanoista!
Hei Jaija :) Vihdoin löysin sinut täältä. Ilolla oon lueskellu sun mietteitä ja puuhia ja katellu kuvia ja lukenu runoja ja ja.. Piukin löyty! Mahottoman mukava oli nähä taas, pohdiskella ja mukava olis käydä sun luona kun vain saisin aikaiseksi,ja löytys aika jolloin ehtisit ottaa vastaan. Kaikkea hyvää rutistuksen kera toivottaa Sirkka
Lähetä kommentti